Kategoria: Kuulumiset
Hiotun Kuulumiset: ajankohtaisia uutisia ja artikkeleita
Superresoluutio korjaa sen, mihin kamera ei pysty
Superresoluutio kirkastaa kuvan kuin kuvan. Sitä voidaan hyödyntää kuvan laadun parantamiseen. Tai jos kuvassa on esimerkiksi kohtia, jotka eivät erotu tarvittavalla tavalla, superresoluution avulla voidaan korostaa tiettyjä ominaisuuksia.
Käytännössä kuvan parantaminen tapahtuu niin, että algoritmi tutkii kuvassa lähekkäin olevia pikseleitä, ja koettaa keksiä, mitä pikseleiden välissä kuuluisi olla.
Kuvan tarkkuus kasvaa, kun resoluutio prosessin aikana nousee – jos siis uudet keksityt pikselit ovat tarpeeksi osuvia.
– Algoritmin arvaus voi myös mennä todella pieleen, sanoo Hiotun neuroverkkoasiantuntija Jonne Tamminen.
Virheiltä vältytään opettamalla superresoluutiomalli hyvin, Jonnen kollega konenäkö- ja neuroverkkoasiantuntija Nechir Salimi kertoo.
– Kun malli opetetaan tietyillä kuvilla, se oppii, mitkä ovat niitä hyviä pikseleitä, jotka sen pitäisi osata keksiä itse.
Hyvälaatuisen ja tarkan kuvan resoluutiota voidaan myös pienentää, jonka jälkeen tekoälyn annetaan rekonstruoida alkuperäinen kuva.
– Siitä on helppo laskea, kuinka kauas alkuperäisestä kuvasta jäätiin, Jonne valaisee.
Superresoluutiolla on monenlaisia sovelluksia
Superresoluutioalgoritmejä on ollut käytössä jo pidempään. Videopeleissä niitä käytetään pelin suorituskyvyn parantamiseen. Peleissä näytönohjain joutuu jatkuvasti laskemaan pelin grafiikkoja, mikä saattaa isolle pikselimäärälle olla laskennallisesti vaikeaa.
Hiotulla superresoluutiota on hyödynnetty endoskopiakuvahankkeessa. Ihmiskehoon ei järin isoa ja hyvälaatuista kameraa voi laittaa ja kun valaistuskin on huono, endoskopiakuvaa joudutaan keinotekoisesti parantelemaan jälkikäteen.
– Pitää myös huomioida superresoluutiomallin suorityskyky, eli se miten nopeasti paranneltua kuvaa pystytään generoimaan, Nechir kertoo. – Saadaanko esimerkiksi lääkärille tuotettua reaaliaikaista kuvaa tutkimuksen aikana?
Hankkeessa kuvien rakeisuutta saatiin vähennettyä skaalaamalla kuva ensin alas, ja nostamalla se sitten takaisin alkuperäiseen resoluutioon.
– Kun turhat elementit saatiin näin pois, kuvasta tuli miellyttävämpi käyttää. Kaikki mitä lääkärin tarvitsee nähdä kuvassa saatiin näkyviin.
Superresoluutiota on Hiotussa testattu myös viilupuun oksakohtien havainnointiin.
– Superresoluution avulla voidaan tehokkaasti korostaa todella pieniä asioita, Nechir sanoo.
Teollisuudessa superresoluutio onkin näppärä työkalu kohteiden tunnistamiseen ja paikantamiseen kuvasta. Sillä voi hioa nykyisen kamerajärjestelmän suorituskykyä.
– Jollei esimerkiksi halua ostaa kallista kameraa, tai jos yrityksellä on jo olemassa toimiva kamerajärjestelmä, jonka korvaaminen tulisi suhteettoman kalliiksi, superresoluutiokomponentin lisääminen saattaisi olla pätevä vaihtoehto, Nechir pohtii.
Tekniikka kehittyy
Entä miten onnistuvat televisiosta tutut tekniikat, joissa rikosetsivät saavat rikollisen kiikkiin suurentamalla muutamalla klikillä valvontakameran kuvaa?
– OIkeassa elämässä se ei ihan toimi niin. Kun kuvaa zoomaa tarpeeksi, siitä tulee aina suttuista eikä sitä pysty samalla lailla tarkentamaan kuin mitä CSI:ssa. Täytyy muistaa, että pikselit, jotka kuvaan superresoluutiolla loihditaan, todella loihditaan sinne. Ne ovat siis täysin keksittyjä ja tietokoneen paras arvaus todellisuudesta, joten lopputulos voi jäädä kauaskin todellisuudesta, Jonne sanoo.
Esimerkiksi hän nostaa pikselimössöllä sensuroiduista kasvokuvista tekoälyllä luodut kuvat. Vaikka kuva olisi tarkka ja hyvinkin vakuuttava, on täysin mahdotonta sanoa, miltä kuvassa oleva henkilö oikeasti näyttää.
CSI:ssä nähtyä kuvanparantamistekniikkaa on jo jossain määrin olemassa, ja se paranee huimaa vauhtia, mutta sarjan hulluimmat kuvanparantamiskohtaukset jäävät kuitenkin fiktion puolelle, Jonne sanoo.
– Aivan kaikki, mitä sarjassa näytetään, ei tule onnistumaan.
Hiottu sulautuu Rauteen vuoden 2025 alusta
Olemme kuuluneet Raute-konserniin jo vuodesta 2020. Vuoden 2025 alusta emme enää ole pieni firma isomman kyljessä, vaan kiinteä osa emoyhtiötä. Tämä on mainio uutinen niin asiakkaille, kumppaneille kuin Hiotun ja Rauten työntekijöillekin. Fuusio merkitsee isompia rahkeita ja mahdollisuuksia – mutta samaa Hiotun hyvää koodia ja porukkaa. Kestävän tulevaisuuden rakentaminen digitalisaation keinoin jatkuu yhä tiivimpänä.
Kerromme lähiaikoina lisää yhdistymiseen liittyvistä käytännön asioista. Sillä välin jatkamme kuten ennenkin. Jos jokin asia askarruttaa, ole yhteydessä!
Stalatube hyödyntää Hiotun mobiilisovellusta lähetystensä hallintaan
Lahtelainen asiakkaamme Stalatube Oy on maailman johtavia erikoislujien ruostumattomien teräsrakenteiden toimittaja ja jopa 94 prosenttia yhtiön tuotteista menee vientiin. Hiottu koodasi Stalatubelle mobiiliappsin, jolla yritys saa kuvattua ja dokumentoitua tarkasti maailmalle lähtevät lähetykset ja niiden sisällöt.
Lähtevästä logistiikasta vastaava Transport Manager Mauri Tura kertoo, että lähettämössä ei suoranaisesti hihkuttu innosta, kun hän ensimmäisen kerran kertoi uudesta dokumentointityökalusta. Vanhastaan se olisi tarkoittanut lähetysten kuvaamista ja kuvien liittämistä sähköposteihin, mikä on sekä työlästä että aikaavievää.
Kun kontteja lähtee maailmalle noin 500 vuodessa, toiveen helppokäyttöisyydestä ymmärtää. Hiotun mobiilisovellus yllätti kätevyydellään ja käsitykset kuvaamisesta muuttuivatkin äkkiä. Kuvien hallittu tallentaminen suoraan appsista ja kuvakansioiden jakaminen organisaation sisällä oikeille henkilöille on myös hyvin helppokäyttöistä.
Nyt sovellus on jo ehtinyt osoittautua varsin hyödylliseksi, Tura sanoo ja kertoo asiakkaasta, joka taannoin ilmoitti lähetyksestä puuttuvista tuotteista.
– Pystyin vertaamaan pakkauslistaa ja kuvaa, ja saatoin todeta, että koko tilaus oli lastattu, Tura avaa. – Asia selvisi, kun kuljetusyhtiö ei löytänyt tuotteita välilastauspaikoiltakaan. Asiakas tarkasti toiseen kertaan tilanteen ja tuotteet löytyivät.
Jollei lähetyksen sisältöä olisi pystytty todentamaan millään, Stalatube olisi mahdollisesti joutunut hyvittämään hävinneen nipun asiakkaalle.
Dokumentointiohjelmasta voi siis olla suoranaista rahallista hyötyä Stalatubelle. Esimerkiksi kuljetusvahinkojen kohdalla yritys välttyy korvausvastuusta, jos voidaan todentaa, että tuotteet ovat lähteneet ehjänä Stalatubelta.
Perimmäinen syy kuvaustarpeelle tuli kuitenkin viranomaisvaatimuksista. Osa viranomaisista nimittäin vaatii lähetysten kuvaamista.
– Esimerkiksi Kiinan viranomaiset vaativat kuvia. Niitä on jo vuosia otettu ja lähetelty sähköpostilla. Jos kuvia ei ole, niin kuormien tullaaminen Kiinaan on huomattavasti vaikeampaa.
Vaivatonta ja tehokasta yhteistyötä
Stalatuben ICT Manager ja Business Controller Ari Puputti kertoo kehitysprojektin sujuneen poikkeuksellisen vaivattomasti.
– Pidimme muutaman palaverin ja teimme vähän pohjatyötä, Puputti kertoo. – Mielestäni tämä kehitysprojekti meni helpolla läpi. Saimme kuvattua tarpeemme Hiotulle, joka toteutti ne tehokkaasti.
Sovituissa aikatauluissa pysyttiin ja kustannusarviokin piti.
– Viestintä ja kanssakäyminen oli helppoa yritysten välillä, Puputti sanoo. – Syntynyt ongelmatilannekin ratkaistiin suhteellisen nopeasti, mikä minusta kertoo toimivasta yhteistyöstä. Kiperissä tilanteissa kumppanuus punnitaan.
Erityiskiitosta saa Hiotun ymmärrys teollisesta tuotannosta.
– Hiottu on siitä harvinainen it-yritys, että siellä todella ymmärretään teollisuuden prosesseja, Puputti kiittelee. – Se, että joutuu selittämään juurta jaksain miten prosessit toimivat, hidastaa yhteistyötä. Kommunikointi on ihan eri tasolla, kun toinen osapuoli ymmärtää, mikä meidän bisneksemme on.
Molemmat suosittelevatkin Hiottua etenkin teollisuuden alan yrityksille. Kaikki, mitä luvattiin, on pitänyt.
– Sanoisin, että Hiottu on innovatiivinen ohjelmistoyritys. Jos kumppani osaa esittää sellaisia parannusehdotuksia, joita ei itse ole edes tullut ajatelleeksi, ollaan jo aika pitkällä. Tällaisia it-firmoja ei ole montaa, Tura kiittelee.
Puhutaan kielillä! Hiotun hyvän koodin syntysanat suomeksi
Millä kielillä ja teknologioilla Hiotun hyvä koodi syntyy ja mihin tarkoituksiin niitä käytetään? Kuten aina: riippuu siitä, mitä ollaan tekemässä. Jos olet hakeutumassa alalle ja erityisesti meille töihin tai harjoitteluun, on hyvä olla perehtynyt johonkin tässä jutussa mainituista kielistä ja alustoista.
Web-sovellusten backend
Olipa kerran .NET Framework, Microsoftin kehittämä ja omistama Windows-ympäristössä toimiva komponenttikirjasto, ja sen kumppanina C-kielen pohjalta hieman Javaa lainaten rakennettu C#-ohjelmointikieli. .NET Frameworkin kehittäminen alkoi kuitenkin jumittaa ja hidastua, mikä suljetussa lähdekoodissa aina on riskinä. Uudempaa aikaa edustaakin sen pohjalta syntynyt .NET, jota kehitetään avoimena lähdekoodina. Laaja kehittäjäyhteisö on taannut sille selkeän julkaisurytmin ja jatkuvan kehityksen, ja myös C#-kielestä syntyy jatkuvasti uusia versioita, joihin lainaillaan hyviä ominaisuuksia muista kielistä. Merkittävänä erona uusi .NET tukee useita käyttöjärjestelmiä (pois lukien eräät työpöytäsovellusten kehittämiseen tarkoitetut menetelmät).
.NET tarjoaa paljon valmiita paketteja ja kirjastoja kaikkeen mahdolliseen, esimerkiksi tietokantoihin ja lokitukseen. C#-kieltä ei perusteiden lisäksi juuri opeteta oppilaitoksissa, vaan se otetaan haltuun usein esimerkiksi Javan pohjalta.
.NETin sovellusympäristöt ja -kohteet ovat laajentuneet open sourceen siirtymisen jälkeen. Yksi uusimmista tulokkaista on web-selaimiin tarkoitettu Blazor, jonka avulla voi tuottaa frontendin käyttöliittymäkoodia C#-kielellä, kevyessä ajonaikaisessa ympäristössä. Hiotussa seurataan mielenkiinnolla tätä kehitystä, samoin kuin mobiilisovellusten rakentamiseen soveltuvaa .NET MAUI -alustaa.
Konenäkö: C++
Erityisesti konenäköohjelmoinnissa ja siihen liittyvässä kuvankäsittelyssä tarvitaan toista ceetä, eli C++kieltä, koska se on suorituskyvyltään nopeampaa kuin tulkkauksen vaativa C#. Tilanne voi tosin muuttua tulevaisuudessa, kun C#-kielestäkin on mahdollista tehdä natiivikäännöksiä AOT-teknologialla. Konenäkösovelluksissa on näihin päiviin asti toteutettu jonkin verran asioita myös matalan tason assembly-kielellä erityisen aikakriittisiin tarkoituksiin, mutta tämän tarve on vähentynyt merkittävästi kääntäjien kehityksen ja C++-laajennusten myötä. Eräs tällainen optimoijaa helpottava laajennus on Halide, joka generoi assemblya ja optimoi sen ajonaikaisesti huomioiden sekä rinnakkaistamisen, vektoroinnin että välimuistin hallinnankin. Kehitys kehittyy, käsityö vähentyy.
Selainohjelmointi
Selainohjelmointia on tehty perinteisesti JavaScriptillä, mutta viime vuosina Hiotulla sen on korvannut Typescript, jossa on monia C#-kieltä muistuttavia piirteitä. Selaimet eivät osaa käyttää TypeScriptiä sellaisenaan, vaan lähdekoodi transpiloidaan JavaScriptiksi selaimissa ajamista varten. TypeScriptille ja JavaScriptille on tarjolla runsaasti valmiita paketteja käyttöliittymäkehitykseen. TypeScriptin kaverina kulkee usein käyttöliittymäkirjasto React.js.
Neuroverkot
Neuroverkkoja Hiotussa opetetaan ja testataan Pythonilla; muita vakavasti otettavia vaihtoehtoja ei oikeastaan ole. Pythonilla opetettua mallia hyödynnetään tuotantokäytössä C++-koodilla, jota yleensä kutsutaan C#:n kautta. Yleensä neuroverkkojen alimman tason laskenta tapahtuu grafiikkasuorittimella, mutta GPU:n käsittely tapahtuu valmiiden kirjastojen kautta.
NET-alustalle on myös olemassa oma koneoppimisalusta ML.net, joka mahdollistaa neuroverkkojen opettamisen ja käyttämisen täysin C# käyttäen. Tulokset ja käytettävyys eivät kuitenkaan ole toistaiseksi olleet Hiotun standardeille riittävän hyviä, joten Pythonilla mennään. Hiotun neuroverkkotiimi seuraa neuroverkkojen kehitystä tiiviisti, mm. Papers With Code -sivuston avulla: mitä uutta on tekeillä ja tarjolla?
Sulautetut ympäristöt
Hiotulla embedded-maailmaa ei juurikaan tehdä, mutta toisinaan sillekin on tarvetta. Esimerkkinä voidaan mainita radiotekniikkaa hyödyntävä mittalaite, jonka mittaamat signaalit analysoidaan mikrokontrollerilla ennen PC:lle lähettämistä. DSP:lle ja mikrokontrollerille ohjelmisto kirjoitetaan yleensä C-kielellä ja assemblyllä.
Pitääkö olla guru-ninja-koodivelho-yksisarvinen?
Uusille työntekijöille tai harjoittelijoille kannustukseksi: kaikissa yllä mainituissa tekniikoissa ei meille tullakseen tarvitse olla guru. Erityisesti .NETistä löytyy paljon koulutusmateriaalia, ja uusien asioiden parissa aloitetaan pieninä palasina. Koodin kirjoittamiseen saa apuja sekä ihmisiltä että tekoälyltä.
Varsinaisten koodauskielten lisäksi HTML-merkintäkielen ja SQL-tietokantakielen osaamisesta on kovasti hyötyä, koska niitä hyödynnetään liki kaikissa projekteissa. Mitä ihmiskieliin tulee, suomesta, englannista ja oulusta on eniten apua, vaikka todistetusti myös turun murteella projekteja on viety maaliin loistavin tuloksin.
Kuva Gerd Altmann Pixabaystä
Softanostajan opas eli ohjelmistonostohousujen sovitusohje
Mistä ostajan ja myyjän pitäisi puhua, kun ollaan hankkimassa uutta ohjelmistoa? Mitä on syytä miettiä ensin ja mitä kannattaa ottaa huomioon, kun kauppaa hierotaan? Tässä Hiotun hyviä neuvoja, vuosien kokemuksella!
Ohjelmistokehitys ja kaiken perimmäinen merkitys
Miksi koko hommaan lähdetään? Aivan ensimmäisenä pitää selvittää, mitä ohjelman on tarkoitus tehdä – mikä on koko hankkeen syvin tarkoitus?
Ostajan kannattaa ehdottomasti kirjata ylös myös omasta mielestä päivänselvät asiat, etenkin omaan liiketoimintaan liittyen. Vaikka softakehittäjät ja myyjät olisivat kuinka viisaita ja taitavia omassa työssään, ajatuksia he eivät osaa lukea. Hyvää tulee harvoin niin, että ensin vain ideoidaan ja sitten heitetään pallo kokonaan softatalolle.
Käytännön prosessien pitää olla selvillä: mitä halutaan helpottaa? Mitkä ovat ne auttavat tekijät, jotka saisivat prosessin sujuvammaksi? Onko prosessista jo olemassa kuvaus? Jos prosessia aletaan selvitellä ja muutella siinä vaiheessa, kun softaa jo ollaan tekemässä, voi seurata kalliita ja epämiellyttäviä yllätyksiä.
Ohjelmistoissa on myös paljon asioita, jotka eivät sellaisenaan näy käyttäjälle ja joita ei tule ajatelleeksi. Nämä liittyvät esimerkiksi tietoturvaan tai laajennettavuuteen. Nälkä usein kasvaa syödessä, mutta jos softan laajennettavuutta ei oteta huomioon alusta pitäen, se ei välttämättä onnistu myöhemmin lainkaan.
Mitä maksaa?
Jos aiempi kokemus ja mielikuva on valmistuotteista, räätälöidyn ohjelmiston hinta voi yllättää kokeneenkin softanostajan. Kannattaa silti ensin selvittää, löytyisikö jo entuudestaan olemassa oleva valmistuote, joka on riittävän lähellä vastaavaa. Koska vertailu ei välttämättä ole helppoa, voit käyttää ammattilaista eli konsulttia apuna. Jos käy ilmi, että valmiit ratkaisut eivät riitä tarpeisiisi, kannattaa siirtyä osaavan ohjelmistoyrityksen hoteisiin.
On syytä myös miettiä, mihin olet valmis ja paljonko olet halukas investoimaan. Jos budjetti on tiukka ja projektisi pieni ja selkeä, voi saada kiinteähintaisen tarjouksen. Mutta mitä enemmän on selviteltävää ja aivan uusien asioiden tekemistä, sitä todennäköisemmin mennään tuntityöllä, jolle toki voidaan arvioida raamit.
Entä jos projektin aikana tulee uusia ideoita, jotka eivät mahdukaan raamiin? Silloin on syytä järjestää erikseen jatkoprojekti, joka arvioidaan erikseen.
Mitä ostetaan ja keneltä?
Ostajan on hyvä selvittää, ollaanko softaan ostamassa pelkkä käyttöoikeus vai immateriaalioikeudet. Ellei myyjä ota tätä selkeästi esiin, kysy. Miten projektille tai ohjelmiston käytölle esimerkiksi käy, jos ohjelmiston toteuttanut yritys myydään kesken prosessin? Voiko koodia vielä käyttää?
Riskianalyysi ylipäätään on suositeltavaa. Isoille, kokeneille ostajille on tuttua selvittää kumppanin taustat, mutta sama tulisi ensikertalaistenkin opetella. Millaiselta toimittajalta ollaan ostamassa? Millainen on taloustilanne, millaisia referenssejä yrityksellä on antaa? Millainen on maine?
Elinkaari ja tietoturva
Ohjelmiston elinkaarta kannattaa miettiä jo alusta lähtien. Mitä tapahtuu sen jälkeen, kun ohjelmisto on otettu käyttöön? Millaisia pilvipalveluita otetaan käyttöön? Millaisia tietoturva- ja muita päivityksiä tarvitaan? Millaista käyttökoulutusta? Mitä ylläpitosopimukseen kirjataan?
Tietoturvan suhteen on usein apua ulkopuolisesta testauskonsultista. Mitä kriittisempää toiminta on, sitä suuremmalla syyllä testaus kannattaa, vaikka siitä tulisikin lisäkustannuksia.
Kommunikaatio
Varaudu kertomaan selkeästi mitä haluat, toivot ja odotat. Avaa liiketoimintaasi, kerro budjetista, mieti riskejä. Muista ne itsestäänselvyydet: sinun alasi voi olla softantekijöille jotain aivan uutta. Tiedon pimittäminen – vahingossa tai tarkoituksella – on tuhon tie.
Toimittajalta on hyvä selvittää, ketkä tiimissä ovat mukana. Onko mukana kokemusta vai nuoria kykyjä, vai molempia? Avoimuus on tässäkin olennaista.
Alkukeskustelujen jälkeen ei aina ole syytä edetä suoraan tarjousvaiheeseen suunnittelemaan koko projektia. Jos ollaan tekemässä jotain ihan uutta esimerkiksi konenäön saralla, on usein fiksua aloittaa POCista eli konseptitodistuksesta tai pilottiprojektista, joissa asiat tarkentuvat. Niiden jälkeen tiedetään, kannattaako ylipäätään edetä, millä tavoin ja millaisista kustannuksista puhutaan.
Säännöllinen yhteydenpito projektin aikana on yhtä tarpeellista kuin perusteellinen aloitus. Missä mennään, onko tullut yllätyksiä tai uusia ideoita roadmapiin vietäväksi? Pysytäänkö arvioissa?
Softanostajan muistilista
Ennen ostohousujen prässäämistä kannattaa selvittää nämä asiat:
- Mitä on tarkoitus saavuttaa?
- Mitä uuden ohjelman on tarkoitus tehdä?
- Mihin prosessiin uusi ohjelmisto liittyy?
- Millainen prosessi on kokonaisuudessaan?
- Miten ohjelmisto auttaa tässä prosessissa?
- Minkä ongelman järjestelmä poistaa? Missä saadaan säästöjä?
- Häämöttääkö mielessäsi yksittäisen tarpeen sijasta pitempi projekti? Onko sille jo ajatuksissa etenemispolku?
- Onko jo olemassa valmistuote, joka ehkä täyttää tarpeesi?
- Millainen on budjettisi?
Hiotulle Koodia Suomesta ry:n hiilineutraaliusmerkki
Hiottu on kompensoinut hiilijalanjälkensä jo vuodesta 2020. Vuodesta 2021 meille on myönnetty Koodia Suomesta ry:n hiilineutraaliusmerkki. Hiilineutraaliusmerkkiä voivat hakea kaikki yhdistyksen yritysjäsenet. Merkin hakeminen edellyttää hiilijalanjäljen laskentaa, minimointia ja kompensointia.
Meillä Hiotulla kompensointi alkaa oman hiilijalanjäljen määrittelemisestä. Hiilijalanjälki tekee ilmastokuormamme näkyväksi ja auttaa meitä kehittämään toiminnastamme vähäpäästöisempää. Oman ilmastokuorman tunteminen on myös tärkeää kompensointitoimien oikean mitoittamisen kannalta.
Hiotun hiilijalanjälki kutistui hieman vuonna 2022. Hiilidioksidipäästömme olivat kokonaisuudessaan 8 411 kiloa (9 858 kiloa vuonna 2021). Henkilöä kohden päästöt olivat 495 kiloa, mikä tarkoittaa reilun 200 kilon laskua vuoden takaisesta jokaista hiottulaista kohden.
Suurin kasvu tapahtui toimitilojen kohdalla – muutimme uusiin, suurempiin tiloihin, jolloin toimistopinta-ala kaksinkertaistui. Uuden tilan ilmastokuorma on 598 kiloa (312 kiloa vuonna 2022) ja tiloihin hankittujen uusien toimistohuonekalujen hiilidioksidipäästöt olivat 869 kiloa.
Liikenne suurin päästöjen lähde
Eniten Hiotun toiminnassa ilmastoa rasitti liikkuminen. Kuljemme asiakastapaamisiin pääasiassa ilmastoystävällisesti junalla, mutta aina se ei ole mahdollista, ja osa työmatkoista joudutaan kulkemaan autolla. Vuonna 2022 työmatkojen ilmastokuorma oli 4 091 kiloa, mikä on 1 500 kiloa vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Kodin ja työpaikan väliset matkat rasittivat ilmastoa taas hieman viime vuotta enemmän, kasvua oli noin 200 kiloa kokonaispäästöjen ollessa 1 656 kg. Vuotta aiemmin kodin ja työpaikan välisen liikenteen ilmastokuorma oli 1 437 kiloa.
Haluamme kannustaa henkilökuntaamme vaalimaan omaa hyvinvointiaan työmatkapyöräilyllä. Toimistollamme henkilökunnan käytössä lämmin pyörävarasto.
Päästöt kompensoidaan kaksinkertaisesti
Pyrimme kompensoinnissa omien päästöjen nollaamisen lisäksi luomaan hyvää. Siksi hiilidioksidipäästömme kompensoidaan aina kaksinkertaisesti.
Haluamme ohjata kompensointitoimemme sinne, missä ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät ensimmäisenä ja selvimmin. Vuonna 2022 kompensointikohteeksi valikoitu Gold Standard -hanke Ruandassa, jossa suojellaan Ibanda-Makeran metsää metsäkadolta jakamalla alueen perheille energiatehokkaita liesiä ruoanvalmistukseen.
Toisen 10 tonnia kompensoimme kotimaassa Hiilinielurekisterin kautta. Hiilinielurekisteri luo lisähiilinieluja suomalaisiin metsiin tuhkalannoittamalla metsiä ja edistämällä siten niiden kasvua.
Hiilineutraalius on kilpailuetu
Me näemme hiilineutraaliuden kilpailuetuna ja uskomme siihen, että tulevaisuudessa asiakkaamme valitsevat kahdesta tasavertaisesta tekijästä yhteistyökumppanikseen ennemmin sen, joka toimii hiilineutraalisti. Tulevaisuuden työntekijät hakeutuvat myös mitä todennäköisimmin vastuullisesti toimivan työnantajan palkkalistoille. Ilmaston vaalimatta jättäminen on yrityksen näkökulmasta siten monellakin tapaa riski ja edustaa vastuuttomuuden lisäksi mielestämme myös piittaamattomuutta.
Meillä on onni toimia alalla, joka tarjoaa asiakkaillemme mahdollisuuden pienentää ilmastokuormaa heidän omassa toiminnassaan. Esimerkiksi konenäköratkaisuillamme valmistavassa teollisuudessa on saatu pienennettyä turhaa hävikkiä tehostamalla materiaalien käyttöä. Materiaalitehokkuuden bonuksena on rahansäästö – ja luontokin kiittää.
“Meidän ihmiset ruukaa tehdä parhaansa” – asiakasuskollisuus ei synny vippaskonsteilla
Hiotulla on vankka kokemus uskollisista asiakkaista. “Firman ensimmäinen asiakas on edelleen asiakkaamme – nyt jo kolmannen yrityksen kautta. Siitä ensimmäisestä tuli sittemmin osa Rautea, joka on nykyään meidänkin emoyhtiömme”, kertoo Hiotun toimitusjohtaja Satu Lapinlampi. “Kaikki asiakkaat eivät toki ole koko ajan tilaamassa, vaan palaavat asiaan aina kun tarvetta ilmenee.”
Uskotaan. Mutta miten tähän oikein päästään? Mitä pitää tehdä oikein?
“Kaikki lähtee siitä, että meillä tehdään niin hyvää työtä kuin mahdollista”, sanoo Lapinlampi. “Koodarit ovat asiakasrajapinnassa ja pystyvät hyvin kuuntelemaan asiakasta. Lisäksi meillä asiakasta ei sidota eikä rajoiteta: rakennettuihin ratkaisuihin annetaan laajat käyttöoikeudet, ja asiakas voi halutessaan jatkaa toisen toimijan kanssa. Me luotamme omaan tekemiseemme: asiakkaan pitämiseen ei tarvita vippaskonsteja.”
Asiakaspysyvyyttä ei ole Hiotulla varsinaisesti mitattu, mutta asiakkuuksia seurataan säännöllisesti. Jos asiakkuus ei jatku, sille on perustellut syyt: asiakkaan liiketoiminta on muuttunut tai päättynyt. Harvinaisissa tapauksissa syynä ovat olleet pitkittyneet muutostoiveet, joista ei ole projektin alussa ollut puhetta. Projektinaikaisia yllätyksiä pyritään taklaamaan etukäteen mahdollisimman hyvällä ennakkosuunnittelulla ja työmäärän arvioinnilla – tässä kantapääkokemus auttaa.
“Esimerkiksi web-projekteissa tyypillisesti Eirolan Mikko ensin juttelee asiakkaan kanssa, kyselee ja kirjoittaa tarvittavat kuvaukset. Sen jälkeen tehdään arvio: lasketaan ensin optimistinen Strömsö-skenaario, sitten mahdollisimman realistinen skenaario ja kolmanneksi pessimistinen skenaario. Näiden yhdistelmästä syntyy tietyllä kaavalla yleensä erittäin hyvin kutinsa pitävä lopullinen työmääräarvio.” Tarjoukseen arvio päätyy vaiheisiin palasteltuna: asiakas näkee, mistä hinta koostuu.
Vilpitön pyrkimys läpinäkyvyyteen
Konenäköpuolella ennakkoarviointi on vaikeampaa. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että usein tehdään asioita, joita ei ole ennen tehty. Olosuhteet asiakkaan tiloissa vaihtelevat, ja aina tarvitaan erilaisia kameroita ja muita kilkkeitä.
Pohjalla ovat tietysti yleiset IT-sopimusehdot: jos projektin aikana syntyy asiakkaasta johtuvia yllätyksiä, muistutetaan tuntihintamallista. Konenäköprojektienkaan työmääräarvioinnissa ei silti toki tikkaa heitetä, vaan nojataan kertyneeseen kokemukseen ja valistuneisiin arvauksiin. “Meillä on vilpitön pyrkimys läpinäkyvyyteen”, sanoo Lapinlampi. “Tätä asiakkaat arvostavat.”
Kaiken keskiössä ovat osaavat tekijät. “Meidän ihmiset ruukaa tehdä parhaansa. Ne nauttii, kun saa opetella uutta.”
Miten parhaansa tekemisen yrityskulttuuriin kasvetaan, kun mukaan tulee uusia ihmisiä?
“Uuden työntekijän kanssa pidetään aina ensin 1–2 tunnin kalvosulkeiset perusasioista. Tärkeät työsuhdejutut ovat senkin jälkeen kaikkien saatavilla Teamsissa”, kertoo Lapinlampi. “Mutta olennaista on käsitellä heti alkuun kaiken perusta: arvot, toimintatapa, asiakkaan kunnioittaminen. Edes selän takana ei puhuta pahaa.” Kehityskeskusteluissa tästä on tullut toimarillekin hyvää palautetta.
“Käsittämättömän hienoja asioita”
Millaisia asioita toimitusjohtaja itse arvostaa asiakaskokemuksessa?
“Olen valmis maksamaan enemmän hyvästä”, Lapinlampi toteaa. “En tarkoita luksusta, vaan henkilökohtaisuutta – oli kyseessä sitten B2C tai B2B. Meillä on esimerkiksi kahden hengen tilitoimisto, josta mielellämme pidämme kiinni: palvelu on joustavaa, neuvovaa ja opastavaa. Sama kokemus on liikelahjatoimittajasta – olemme käyttäneet samaa henkilöä jo vuosikausia. Tai vuokranantajamme Technopolis, ja erityisesti vastaanoton älyttömän mukava Teija: jos jotain tarvitaan niin sehän järjestyy.”
Hiotun suhteen asiakassuhteen ydin lienee tässä. “Meidän asiakkaat tekee siistejä juttuja, siis niin käsittämättömän hienoja asioita. Niistä on helppo innostua”, hehkuttaa Lapinlampi, mutta muistuttaa: “On mahtavaa, kuinka asiakkaita voidaan auttaa ihan yksinkertaisillakin softatoteutuksilla, vaikkapa excelöinnin korvaavalla web-sovelluksella tai tuotetietojen siirtymistä helpottavilla ratkaisuilla. Vaikka projekti olisi softaprojektina pieni, sillä voi olla jonkun asiakkaan tuottavuuden kannalta yhtä iso vaikutus kuin toiselle asiakkaalle on suurisuuntaisella sovelluksella.”
Konekuuntelu tai äänen analysointi täydentää konenäköä
Konenäkö tai kuvan koneellinen analysoiminen on monelle jo tuttua. Hiotun tuottamilla eri konenäön sovelluksilla esimerkiksi tarkkaillaan ja varmistetaan laatua valmistavassa teollisuudessa.
Ääntä voi analysoida ihan kuten kuvaakin, eikä se teknisesti itse asiassa paljoa eroa konenäöstä. Jos äänite on pitkä lista numeroita, muodostaa kuva kaksiulotteisena ja monikanavaisena elementtinä taulukon numeroita.
– Neuroverkkomielessä tai matemaattisen algoritmirakentamisen kannalta perusperiaate on äänen analysoimisessa sama kuin kuvankin analysoimisessa, joitain teknisiä yksityiskohtia lukuunottamatta, Hiotun neuroverkkoasiantuntija Jonne Tamminen kertoo.
Tällaisia ovat esimerkiksi ääninauhoituksessa useat samaan aikaan kuuluvat äänet. Ne saattavat aiheuttaa häiriöitä toistensa kanssa joskus voimistaen, joskus vaimentaen toisiaan. Se voi vaikeuttaa äänen tulkintaa ja erottelua.
Ääni eroaa kuvasta myös ajallisesti. Kuvassa aika on jähmettynyt tiettyyn hetkeen, kun taas ääni ja aika ovat hyvinkin liitoksissa toisiinsa.
– Tämä pitää ennemmin tai myöhemmin jollain tapaa ottaa huomioon ääntä analysoitaessa. Kuvassa sen sijaan sen voi useimmiten jättää huomioimatta, Jonne kertoo.
Sovelluksia puheentunnistuksesta teollisuuteen
Kaikkein tutuimpia konekuuntelun sovelluksia on puheentunnistus. Puhetta voidaan koneellisesti muuntaa tekstiksi tai siitä voidaan tunnistaa sellaisia puhujan ominaispiirteitä kuten ikä, sukupuoli tai murre. Puheesta on myös mahdollista erottaa tunteita.
Tekoälyn avulla voidaan myös tuottaa autenttisen kuuloista puhetta. Tällaista tekoälymallia hyödyntää esimerkiksi YouTube-kanava Presidents Play, jossa aidolta kuulostavat presidentit Barack Obama, Donald Trump ja Joe Biden pelaavat eri videopelejä yhdessä ja solvaavat “pelin” tuiskeessa toisiaan minkä ehtivät.
– Ääninäytteiden avulla tekoälymalli voi nykyään tuottaa kenen tahansa puheääntä. Ihan heti en keksi millä lailla sovellusta voisi hyödyntää teollisuudessa, ja herättäähän tämä myös keskustelua tekoälyn käytön eettisyydestä, Jonne pohtii.
Raskaamman sarjan sovelluksia löytyy teollisuuden parista, jossa ääntä analysoimalla voidaan löytää poikkeavuuksia esimerkiksi moottorin käyntiäänestä. Tällöin käynnissä olevan moottorin ääntä äänitetään ja nauhoitteesta pyritään löytämään epäsäännöllisyyksiä normaaliin käyntiääneen verrattuna, konenäköasiantuntija Peetu Rytkönen avaa.
– Jos vaikka kuusimäntäisen moottorin yksi mäntä ei laukea, syntyy erilainen ääni kuin silloin jos kaikki männät toimisivat normaalisti.
Teknisesti poikkeavuuksien löytäminen tapahtuu opettamalla neuroverkolle erilaisia käyntiäänimalleja. Käyntiäänet luokitellaan sen mukaan, onko äänitteessä kyseessä viallisen moottorin käyntiäänestä tai normaalista käyntiäänestä. Viallinen ääni luokitellaan vian mukaan.
– Sitten neuroverkon voi asettaa tarvittavaan tilaan kuuntelemaan ja päättelemään mikä moottorin tila kulloinkin on.
Laadunvarmistuksen apu
Yksi potentiaalisista käyttökohteista äänianalyysille onkin laadunvarmistuksessa. Usein moottoreita joudutaan koeajamaan tietty tuntimäärä ennen käyttöönottoa.
– Käyntiääntä seuraamalla voidaan esimerkiksi luopua sensoreiden käytöstä, joita muutoin joutuisi testitilanteessa upottamaan sinne tänne moottoria, Peetu sanoo. Se säästää työaikaa sekä kustannuksia.
Konenäköä ja -kuuntelua yhdistämällä voidaan myös saada synergiaetuja. Ääni yhdistettynä kuvaan antaa tarkempaa tietoa ympäristöstämme. Jos esimerkiksi kuvaa on jostain syystä vaikeaa tulkita, ääni saattaa auttaa tulkitsemaan sitä.
Monipuolisempi ja rikkaampi tulkinta ympäristöstä auttaa myös kehittämään parempia autonomisia järjestelmiä, jotka hyödyntävät äänen ja kuvan yhdistelmää päätöksenteossa ja toiminnan optimoimisessa. Tällaisia sovelluksia ovat esimerkiksi itseohjautuvat ajoneuvot.
Pohjolan Rakennusvalvonnan yhdessä Hiotun kanssa kehittämä Laatuketju varmistaa rakentamisen laatua
Pohjolan Rakennusvalvonta (PRV) tarjoaa rakentamisen valvontatehtäviin liittyviä palveluita rakennuttajille ja rakennusliikkeille sekä yksityishenkilöille. Palvelun keskiössä on PRV:n konseptoima ja Hiotun tuottama Laatuketjuksi kutsuttu digitaalinen toiminnanohjaustyökalu.
Tai oikeastaan meidän pitäisi puhua toiminta-alustasta, yhtiön toimitusjohtaja Vesa Hyrkäs kertoo. Laatuketjulla nimittäin varmistetaan PRV:n kaikki projektinhallinta, resursointi ja dokumentointi – tekijöitä, jotka vaikuttavat projektien jouhevaan sujumiseen.
Tärkeää on ollut myös varmistaa PRV:n tarjoaman palvelun laatu.
– Laatuketjun avulla asiakas voi kätevästi seurata projektin etenemistä ja kommentoida prosessia, Hyrkäs sanoo. – Kaikki projektin tiedot, dokumentit ja luvat säilyvät Laatuketjussa vielä projektin päätyttyäkin.
Tuloshakuinen kumppani hakusessa
Kun Laatuketjua ryhdyttiin rakentamaan, hankekumppania haettiin ensin tuttujen palveluntarjoajien parista.
– Kävimme alkuun keskusteluja sellaisten toimijoiden kanssa, joiden kanssa olen aiemmin kehittänyt vähän samankaltaisia tuotannonohjausjärjestelmiä, Hyrkäs kertoo. – Halusimme kuitenkin Pohjolan Rakennusvalvonnalle kumppaniksemme toimijan, joka ei olisi liian jäykkä tai kaavoihin kangistunut.
Ennen hankkeen aloittamista vertailtiin myös kustannuksia.
– Haimme tuloshakuisia tekijöitä, joiden kanssa olisi helppo tehdä tällaista kehittämishanketta, Hyrkäs sanoo. – Näin kumppaniksi valikoitui Hiottu.
Rakentavaa ja toimivaa yhteistoimintaa
Ensimmäinen vaihe hankkeesta on saatu päätökseen ja Laatuketju palvelee Pohjolan Rakennusvalvonnan asiakkaita. Toista vaihetta valmistellaan ja sille haetaan parhaillaan rahoitusta.
– Olemme vasta päässeet alkuun, Hyrkäs sanoo ja vertaa Laatuketjua rakennuksen kivijalkaan. – Tästä pitäisi alkaa rakentaa taloa kivijalan päälle.
Hyrkäksen mielestä yhteistyön pitää olla rakentavaa ja yhdessätekemisen alku on Hiotun kanssa ollut lupaavaa.
– Nythän olisi mahdollista katsoa toista kumppania, kun hankkeen kakkosvaihe alkaa. Mutta koska kokemuksemme Hiotusta olivat niin hyviä, nyt ei malta vaihtaa, Hyrkäs nauraa.
Hyvää kokemusta on pohjustanut muun muassa ennakkoon sovitut tiedonvälittämistavat.
– Olemme saaneet tarvittavat tiedot hankkeen etenemisestä, ja luonnollisesti Laatuketjuun ne toiminnot mitä olemme vaatineet. Ja kun kustannuksetkin ovat pysyneet suurin piirtein siinä mitä budjetointiin lähtötilanteessa, voin sanoa, että Hiottu on meille ollut se kaikista paras yhteistyökumppani.
Hiottu testiautomaatio – näin sen teet!
Testiautomaatio on viime vuosina rynninyt ohjelmistokehitykseen, ja syystä. Aika on rahaa: manuaalitestaukseen verrattuna automaatiolla säästetään paljon, kun ihmiset voivat keskittyä toisiin asioihin. Kuulostaa ihmiskunnan ja yritysten unelmalta: jälleen yksi tarkkuutta vaativa, työläs, toisteinen ja aikaa vievä vaihe voidaan jättää tietokoneiden huoleksi. Vaan onkohan tuo ihan niin yksinkertaista?
“Testausta tehdään monella tasolla”, huomauttaa Kari Lapinlampi. “Koodaritasolla tehdään yksikkötestejä tietyn ominaisuuden tarkistamiseksi. Automaatiossa sen sijaan testataan koko järjestelmää päästä päähän, ja pidetään sekä vanhat että uudet ominaisuudet koko ajan mukana kuviossa.”
Automaatiolla saadaan helposti ajettua myös aiemmat testit nopeasti ja täsmälleen samalla tavalla. Näin varmistetaan, etteivät uudet muutokset aiheuta uusia ongelmia. Jos esimerkiksi testataan verkkosivustoa, automaatiotestaus voidaan ajoittaa yöajalle, ja katsoa tulokset seuraavana päivänä. Koodin laatu säilyy hyvänä – ja samalla koko lopputuotteen.
“Pintapuolisella käyttäjätestauksella ei mitenkään päästä samaan laadunvarmistustasoon kuin automaattitestauksella”, sanoo Kari Lapinlampi. “Isossa projektissa olisi ylipäätään mahdotonta, että ihminen tekisi kaiken. Toki ihmistyötäkin tarvitaan kokeilevaan testaamiseen.”
“Ja määrittelyyn”, lisää Jarmo Pylkkö. “Testien määrittelyä ei voi automatisoida: siihen tarvitaan joku, joka osaa kuvata, millaisia käyttötapauksia tiettyyn ominaisuuteen liittyy.”
Kun kehitys – runko, rakenne ja käyttöliittymä – ovat riittävän pitkällä, testit kirjoitetaan toteutettaviksi käyttöliittymää vasten. Kooditason testausta toki tehdään alusta pitäen, esimerkiksi tietokannan käyttötapoja.
Testeillä ei tutkita vain toiminnallisuuksia, vaan myös suorituskykyä. Onko vaste riittävän nopea? Kestääkö järjestelmä kuormitusta? Miten häiriötilanne syntyy? Millaisia häiriöt ovat? Kehityksessä tulee päivittäin vastaan tilanteita, joissa on riskinä, että aiemmin tehty paikkaus lakkaa toimimasta. Ilman testausta ja koodinmuutoksia asiakas saattaa esimerkiksi saada virheellisen kuvan jonkin prosessin toiminnasta. Väärää dataa tarjoava, mutta oikealta näyttävä toiminto on vaarallisempi skenaario kuin se, ettei mitään tapahdu.
Kertakorjauksesta ikivihreisiin
Ohjelmistokehityksen tahti on muuttunut olennaisesti viime vuosina. “Nykyään uusia ohjelmistoversioita tulee melkein viikon välein”, sanoo Kari Lapinlampi. Ohjelmistoista on tullut ikivihreitä, evergreenejä: koko ajan julkaistaan pieniä parannuksia. “Uusienkin versioiden pitää silti olla testattuja. Versioiden julkaisukäytännöt ovat muuttuneet perusteellisesti: jatkuvan ohjelmistokehityksen CI/CD-putkessa uuden version julkaisu voi tapahtua nappia painamalla.”
Testi kertoo, onko mahdollista edetä. Koodari kehittää yksikkötestit, ja ne yhdistetään pääkehityshaaraan. Hiotulla testiautomaatiosofta Jenkins huomaa tämän, hakee uuden koodin ja ajaa testit. Jenkins on integroituna versionhallintaan. Jenkinsin kaverina käytössä on Python-pohjainen Robot Framework.
Ohjelmistoja on tarjolla paljon. “Jenkins valikoitui meidän käyttöömme, koska se on avointa lähdekoodia, ollut pitkään olemassa, hyvin tuettu ja taipuu mihin käyttöön tahansa”, toteaa Jarmo Pylkkö.
Vaikka asioita kuinka automatisoitaisiin, perusasiat pysyvät.
“Viestintä on todella tärkeää”, korostaa Kari Lapinlampi. “Kehittäjän ja testaajan välisen kommunikaation täytyy pelata.”
“Niin se tahtoo mennä, että ensin kehittäjä vie iloisena muutokset pilveen”, Jarmo Pylkkö nauraa. “Sitten testaaja lähestyy koodaria ja vetää tämän alas: lopetapa juhliminen ja palaa jäljittämään ja korjaamaan.”
(Kuvan piirteli parhaan ymmärryksensä mukaan Crayion-tekoäly. Emme ostaisi siltä käytettyä polkupyörää.)