Hiotulle Koodia Suomesta ry:n hiilineutraaliusmerkki 

Hiottu on kompensoinut hiilijalanjälkensä jo vuodesta 2020. Vuodesta 2021 meille on myönnetty Koodia Suomesta ry:n hiilineutraaliusmerkki. Hiilineutraaliusmerkkiä voivat hakea kaikki yhdistyksen yritysjäsenet. Merkin hakeminen edellyttää hiilijalanjäljen laskentaa, minimointia ja kompensointia.

koodia suomesta ry:n hiilineutraaliusmerkki

Meillä Hiotulla kompensointi alkaa oman hiilijalanjäljen määrittelemisestä. Hiilijalanjälki tekee ilmastokuormamme näkyväksi ja auttaa meitä kehittämään toiminnastamme vähäpäästöisempää. Oman ilmastokuorman tunteminen on myös tärkeää kompensointitoimien oikean mitoittamisen kannalta.

Hiotun hiilijalanjälki kutistui hieman vuonna 2022. Hiilidioksidipäästömme olivat kokonaisuudessaan 8 411 kiloa (9 858 kiloa vuonna 2021). Henkilöä kohden päästöt olivat 495 kiloa, mikä tarkoittaa reilun 200 kilon laskua vuoden takaisesta jokaista hiottulaista kohden. 

Suurin kasvu tapahtui toimitilojen kohdalla – muutimme uusiin, suurempiin tiloihin, jolloin toimistopinta-ala kaksinkertaistui. Uuden tilan ilmastokuorma on 598 kiloa (312 kiloa vuonna 2022) ja tiloihin hankittujen uusien toimistohuonekalujen hiilidioksidipäästöt olivat 869 kiloa.

Liikenne suurin päästöjen lähde

Eniten Hiotun toiminnassa ilmastoa rasitti liikkuminen. Kuljemme asiakastapaamisiin pääasiassa ilmastoystävällisesti junalla, mutta aina se ei ole mahdollista, ja osa työmatkoista joudutaan kulkemaan autolla. Vuonna 2022 työmatkojen ilmastokuorma oli 4 091 kiloa, mikä on 1 500 kiloa vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Kodin ja työpaikan väliset matkat rasittivat ilmastoa taas hieman viime vuotta enemmän, kasvua oli noin 200 kiloa kokonaispäästöjen ollessa 1 656 kg. Vuotta aiemmin kodin ja työpaikan välisen liikenteen ilmastokuorma oli 1 437 kiloa. 

Haluamme kannustaa henkilökuntaamme vaalimaan omaa hyvinvointiaan työmatkapyöräilyllä. Toimistollamme henkilökunnan käytössä lämmin pyörävarasto.

Päästöt kompensoidaan kaksinkertaisesti

Pyrimme kompensoinnissa omien päästöjen nollaamisen lisäksi luomaan hyvää. Siksi hiilidioksidipäästömme kompensoidaan aina kaksinkertaisesti. 

Haluamme ohjata kompensointitoimemme sinne, missä ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät ensimmäisenä ja selvimmin. Vuonna 2022 kompensointikohteeksi valikoitu Gold Standard -hanke Ruandassa, jossa suojellaan Ibanda-Makeran metsää metsäkadolta jakamalla alueen perheille energiatehokkaita liesiä ruoanvalmistukseen.

Toisen 10 tonnia kompensoimme kotimaassa Hiilinielurekisterin kautta. Hiilinielurekisteri luo lisähiilinieluja suomalaisiin metsiin tuhkalannoittamalla metsiä ja edistämällä siten niiden kasvua.

Hiilineutraalius on kilpailuetu

Me näemme hiilineutraaliuden kilpailuetuna ja uskomme siihen, että tulevaisuudessa asiakkaamme valitsevat kahdesta tasavertaisesta tekijästä yhteistyökumppanikseen ennemmin sen, joka toimii hiilineutraalisti. Tulevaisuuden työntekijät hakeutuvat myös mitä todennäköisimmin vastuullisesti toimivan työnantajan palkkalistoille. Ilmaston vaalimatta jättäminen on yrityksen näkökulmasta siten monellakin tapaa riski ja edustaa vastuuttomuuden lisäksi mielestämme myös piittaamattomuutta.

Meillä on onni toimia alalla, joka tarjoaa asiakkaillemme mahdollisuuden pienentää ilmastokuormaa heidän omassa toiminnassaan. Esimerkiksi konenäköratkaisuillamme valmistavassa teollisuudessa on saatu pienennettyä turhaa hävikkiä tehostamalla materiaalien käyttöä. Materiaalitehokkuuden bonuksena on rahansäästö – ja luontokin kiittää.

“Meidän ihmiset ruukaa tehdä parhaansa” – asiakasuskollisuus ei synny vippaskonsteilla

Hiotulla on vankka kokemus uskollisista asiakkaista. “Firman ensimmäinen asiakas on edelleen asiakkaamme – nyt jo kolmannen yrityksen kautta. Siitä ensimmäisestä tuli sittemmin osa Rautea, joka on nykyään meidänkin emoyhtiömme”, kertoo Hiotun toimitusjohtaja Satu Lapinlampi. “Kaikki asiakkaat eivät toki ole koko ajan tilaamassa, vaan palaavat asiaan aina kun tarvetta ilmenee.”

Uskotaan. Mutta miten tähän oikein päästään? Mitä pitää tehdä oikein?

“Kaikki lähtee siitä, että meillä tehdään niin hyvää työtä kuin mahdollista”, sanoo Lapinlampi. “Koodarit ovat asiakasrajapinnassa ja pystyvät hyvin kuuntelemaan asiakasta. Lisäksi meillä asiakasta ei sidota eikä rajoiteta: rakennettuihin ratkaisuihin annetaan laajat käyttöoikeudet, ja asiakas voi halutessaan jatkaa toisen toimijan kanssa. Me luotamme omaan tekemiseemme: asiakkaan pitämiseen ei tarvita vippaskonsteja.”

Asiakaspysyvyyttä ei ole Hiotulla varsinaisesti mitattu, mutta asiakkuuksia seurataan säännöllisesti. Jos asiakkuus ei jatku, sille on perustellut syyt: asiakkaan liiketoiminta on muuttunut tai päättynyt. Harvinaisissa tapauksissa syynä ovat olleet pitkittyneet muutostoiveet, joista ei ole projektin alussa ollut puhetta. Projektinaikaisia yllätyksiä pyritään taklaamaan etukäteen mahdollisimman hyvällä ennakkosuunnittelulla ja työmäärän arvioinnilla – tässä kantapääkokemus auttaa.

“Esimerkiksi web-projekteissa tyypillisesti Eirolan Mikko ensin juttelee asiakkaan kanssa, kyselee ja kirjoittaa tarvittavat kuvaukset. Sen jälkeen tehdään arvio: lasketaan ensin optimistinen Strömsö-skenaario, sitten mahdollisimman realistinen skenaario ja kolmanneksi pessimistinen skenaario. Näiden yhdistelmästä syntyy tietyllä kaavalla yleensä erittäin hyvin kutinsa pitävä lopullinen työmääräarvio.” Tarjoukseen arvio päätyy vaiheisiin palasteltuna: asiakas näkee, mistä hinta koostuu.

Vilpitön pyrkimys läpinäkyvyyteen

Konenäköpuolella ennakkoarviointi on vaikeampaa. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että usein tehdään asioita, joita ei ole ennen tehty. Olosuhteet asiakkaan tiloissa vaihtelevat, ja aina tarvitaan erilaisia kameroita ja muita kilkkeitä.

Pohjalla ovat tietysti yleiset IT-sopimusehdot: jos projektin aikana syntyy asiakkaasta johtuvia yllätyksiä, muistutetaan tuntihintamallista. Konenäköprojektienkaan työmääräarvioinnissa ei silti toki tikkaa heitetä, vaan nojataan kertyneeseen kokemukseen ja valistuneisiin arvauksiin. “Meillä on vilpitön pyrkimys läpinäkyvyyteen”, sanoo Lapinlampi. “Tätä asiakkaat arvostavat.”

Kaiken keskiössä ovat osaavat tekijät. “Meidän ihmiset ruukaa tehdä parhaansa. Ne nauttii, kun saa opetella uutta.”

Miten parhaansa tekemisen yrityskulttuuriin kasvetaan, kun mukaan tulee uusia ihmisiä?
“Uuden työntekijän kanssa pidetään aina ensin 1–2 tunnin kalvosulkeiset perusasioista. Tärkeät työsuhdejutut ovat senkin jälkeen kaikkien saatavilla Teamsissa”, kertoo Lapinlampi. “Mutta olennaista on käsitellä heti alkuun kaiken perusta: arvot, toimintatapa, asiakkaan kunnioittaminen. Edes selän takana ei puhuta pahaa.” Kehityskeskusteluissa tästä on tullut toimarillekin hyvää palautetta.

“Käsittämättömän hienoja asioita”

Millaisia asioita toimitusjohtaja itse arvostaa asiakaskokemuksessa?
“Olen valmis maksamaan enemmän hyvästä”, Lapinlampi toteaa. “En tarkoita luksusta, vaan henkilökohtaisuutta – oli kyseessä sitten B2C tai B2B. Meillä on esimerkiksi kahden hengen tilitoimisto, josta mielellämme pidämme kiinni: palvelu on joustavaa, neuvovaa ja opastavaa. Sama kokemus on liikelahjatoimittajasta – olemme käyttäneet samaa henkilöä jo vuosikausia. Tai vuokranantajamme Technopolis, ja erityisesti vastaanoton älyttömän mukava Teija: jos jotain tarvitaan niin sehän järjestyy.”

Hiotun suhteen asiakassuhteen ydin lienee tässä. “Meidän asiakkaat tekee siistejä juttuja, siis niin käsittämättömän hienoja asioita. Niistä on helppo innostua”, hehkuttaa Lapinlampi, mutta muistuttaa: “On mahtavaa, kuinka asiakkaita voidaan auttaa ihan yksinkertaisillakin softatoteutuksilla, vaikkapa excelöinnin korvaavalla web-sovelluksella tai tuotetietojen siirtymistä helpottavilla ratkaisuilla. Vaikka projekti olisi softaprojektina pieni, sillä voi olla jonkun asiakkaan tuottavuuden kannalta yhtä iso vaikutus kuin toiselle asiakkaalle on suurisuuntaisella sovelluksella.”

Konekuuntelu tai äänen analysointi täydentää konenäköä

Konenäkö tai kuvan koneellinen analysoiminen on monelle jo tuttua. Hiotun tuottamilla eri konenäön sovelluksilla esimerkiksi tarkkaillaan ja varmistetaan laatua valmistavassa teollisuudessa.

Ääntä voi analysoida ihan kuten kuvaakin, eikä se teknisesti itse asiassa paljoa eroa konenäöstä. Jos äänite on pitkä lista numeroita, muodostaa kuva kaksiulotteisena ja monikanavaisena elementtinä taulukon numeroita.

– Neuroverkkomielessä tai matemaattisen algoritmirakentamisen kannalta perusperiaate on äänen analysoimisessa sama kuin kuvankin analysoimisessa, joitain teknisiä yksityiskohtia lukuunottamatta, Hiotun neuroverkkoasiantuntija Jonne Tamminen kertoo. 

Tällaisia ovat esimerkiksi ääninauhoituksessa useat samaan aikaan kuuluvat äänet. Ne saattavat aiheuttaa häiriöitä toistensa kanssa joskus voimistaen, joskus vaimentaen toisiaan. Se voi vaikeuttaa äänen tulkintaa ja erottelua.

Ääni eroaa kuvasta myös ajallisesti. Kuvassa aika on jähmettynyt tiettyyn hetkeen, kun taas ääni ja aika ovat hyvinkin liitoksissa toisiinsa.

– Tämä pitää ennemmin tai myöhemmin jollain tapaa ottaa huomioon ääntä analysoitaessa. Kuvassa sen sijaan sen voi useimmiten jättää huomioimatta, Jonne kertoo.

Sovelluksia puheentunnistuksesta teollisuuteen

Kaikkein tutuimpia konekuuntelun sovelluksia on puheentunnistus. Puhetta voidaan koneellisesti muuntaa tekstiksi tai siitä voidaan tunnistaa sellaisia puhujan ominaispiirteitä kuten ikä, sukupuoli tai murre. Puheesta on myös mahdollista erottaa tunteita. 

Tekoälyn avulla voidaan myös tuottaa autenttisen kuuloista puhetta. Tällaista tekoälymallia hyödyntää esimerkiksi YouTube-kanava Presidents Play, jossa aidolta kuulostavat presidentit Barack Obama, Donald Trump ja Joe Biden pelaavat eri videopelejä yhdessä ja solvaavat “pelin” tuiskeessa toisiaan minkä ehtivät.

– Ääninäytteiden avulla tekoälymalli voi nykyään tuottaa kenen tahansa puheääntä. Ihan heti en keksi millä lailla sovellusta voisi hyödyntää teollisuudessa, ja herättäähän tämä myös keskustelua tekoälyn käytön eettisyydestä, Jonne pohtii. 

Raskaamman sarjan sovelluksia löytyy teollisuuden parista, jossa ääntä analysoimalla voidaan löytää poikkeavuuksia esimerkiksi moottorin käyntiäänestä. Tällöin käynnissä olevan moottorin ääntä äänitetään ja nauhoitteesta pyritään löytämään epäsäännöllisyyksiä normaaliin käyntiääneen verrattuna, konenäköasiantuntija Peetu Rytkönen avaa. 

– Jos vaikka kuusimäntäisen moottorin yksi mäntä ei laukea, syntyy erilainen ääni kuin silloin jos kaikki männät toimisivat normaalisti.

Teknisesti poikkeavuuksien löytäminen tapahtuu opettamalla neuroverkolle erilaisia käyntiäänimalleja. Käyntiäänet luokitellaan sen mukaan, onko äänitteessä kyseessä viallisen moottorin käyntiäänestä tai normaalista käyntiäänestä. Viallinen ääni luokitellaan vian mukaan. 

– Sitten neuroverkon voi asettaa tarvittavaan tilaan kuuntelemaan ja päättelemään mikä moottorin tila kulloinkin on. 

Laadunvarmistuksen apu

Yksi potentiaalisista käyttökohteista äänianalyysille onkin laadunvarmistuksessa. Usein moottoreita joudutaan koeajamaan tietty tuntimäärä ennen käyttöönottoa.

– Käyntiääntä seuraamalla voidaan esimerkiksi luopua sensoreiden käytöstä, joita muutoin joutuisi testitilanteessa upottamaan sinne tänne moottoria, Peetu sanoo. Se säästää työaikaa sekä kustannuksia.

Konenäköä ja -kuuntelua yhdistämällä voidaan myös saada synergiaetuja. Ääni yhdistettynä kuvaan antaa tarkempaa tietoa ympäristöstämme. Jos esimerkiksi kuvaa on jostain syystä vaikeaa tulkita, ääni saattaa auttaa tulkitsemaan sitä. 

Monipuolisempi ja rikkaampi tulkinta ympäristöstä auttaa myös kehittämään parempia autonomisia järjestelmiä, jotka hyödyntävät äänen ja kuvan yhdistelmää päätöksenteossa ja toiminnan optimoimisessa. Tällaisia sovelluksia ovat esimerkiksi itseohjautuvat ajoneuvot.

Pohjolan Rakennusvalvonnan yhdessä Hiotun kanssa kehittämä Laatuketju varmistaa rakentamisen laatua

Pohjolan Rakennusvalvonta (PRV) tarjoaa rakentamisen valvontatehtäviin liittyviä palveluita rakennuttajille ja rakennusliikkeille sekä yksityishenkilöille. Palvelun keskiössä on PRV:n konseptoima ja Hiotun tuottama Laatuketjuksi kutsuttu digitaalinen toiminnanohjaustyökalu. 

Tai oikeastaan meidän pitäisi puhua toiminta-alustasta, yhtiön toimitusjohtaja Vesa Hyrkäs kertoo. Laatuketjulla nimittäin varmistetaan PRV:n kaikki projektinhallinta, resursointi ja dokumentointi – tekijöitä, jotka vaikuttavat projektien jouhevaan sujumiseen.

Tärkeää on ollut myös varmistaa PRV:n tarjoaman palvelun laatu.

– Laatuketjun avulla asiakas voi kätevästi seurata projektin etenemistä ja kommentoida prosessia, Hyrkäs sanoo. – Kaikki projektin tiedot, dokumentit ja luvat säilyvät Laatuketjussa vielä projektin päätyttyäkin.

Tuloshakuinen kumppani hakusessa

Vesa Hyrkäs Pohjolan Rakennusvalvonnasta
Vesa Hyrkäs Pohjolan Rakennusvalvonnasta

Kun Laatuketjua ryhdyttiin rakentamaan, hankekumppania haettiin ensin tuttujen palveluntarjoajien parista. 

– Kävimme alkuun keskusteluja sellaisten toimijoiden kanssa, joiden kanssa olen aiemmin kehittänyt vähän samankaltaisia tuotannonohjausjärjestelmiä, Hyrkäs kertoo. – Halusimme kuitenkin Pohjolan Rakennusvalvonnalle kumppaniksemme toimijan, joka ei olisi liian jäykkä tai kaavoihin kangistunut. 

Ennen hankkeen aloittamista vertailtiin myös kustannuksia.

– Haimme tuloshakuisia tekijöitä, joiden kanssa olisi helppo tehdä tällaista kehittämishanketta, Hyrkäs sanoo. – Näin kumppaniksi valikoitui Hiottu.

Rakentavaa ja toimivaa yhteistoimintaa

Ensimmäinen vaihe hankkeesta on saatu päätökseen ja Laatuketju palvelee Pohjolan Rakennusvalvonnan asiakkaita. Toista vaihetta valmistellaan ja sille haetaan parhaillaan rahoitusta.

– Olemme vasta päässeet alkuun, Hyrkäs sanoo ja vertaa Laatuketjua rakennuksen kivijalkaan. – Tästä pitäisi alkaa rakentaa taloa kivijalan päälle.

Hyrkäksen mielestä yhteistyön pitää olla rakentavaa ja yhdessätekemisen alku on Hiotun kanssa ollut lupaavaa.

– Nythän olisi mahdollista katsoa toista kumppania, kun hankkeen kakkosvaihe alkaa. Mutta koska kokemuksemme Hiotusta olivat niin hyviä, nyt ei malta vaihtaa, Hyrkäs nauraa.

Hyvää kokemusta on pohjustanut muun muassa ennakkoon sovitut tiedonvälittämistavat.

– Olemme saaneet tarvittavat tiedot hankkeen etenemisestä, ja luonnollisesti Laatuketjuun ne toiminnot mitä olemme vaatineet. Ja kun kustannuksetkin ovat pysyneet suurin piirtein siinä mitä budjetointiin lähtötilanteessa, voin sanoa, että Hiottu on meille ollut se kaikista paras yhteistyökumppani. 

Hiottu testiautomaatio – näin sen teet!

Testiautomaatio on viime vuosina rynninyt ohjelmistokehitykseen, ja syystä. Aika on rahaa: manuaalitestaukseen verrattuna automaatiolla säästetään paljon, kun ihmiset voivat keskittyä toisiin asioihin. Kuulostaa ihmiskunnan ja yritysten unelmalta: jälleen yksi tarkkuutta vaativa, työläs, toisteinen ja aikaa vievä vaihe voidaan jättää tietokoneiden huoleksi. Vaan onkohan tuo ihan niin yksinkertaista?

“Testausta tehdään monella tasolla”, huomauttaa Kari Lapinlampi. “Koodaritasolla tehdään yksikkötestejä tietyn ominaisuuden tarkistamiseksi. Automaatiossa sen sijaan testataan koko järjestelmää päästä päähän, ja pidetään sekä vanhat että uudet ominaisuudet koko ajan mukana kuviossa.”
Automaatiolla saadaan helposti ajettua myös aiemmat testit nopeasti ja täsmälleen samalla tavalla. Näin varmistetaan, etteivät uudet muutokset aiheuta uusia ongelmia. Jos esimerkiksi testataan verkkosivustoa, automaatiotestaus voidaan ajoittaa yöajalle, ja katsoa tulokset seuraavana päivänä. Koodin laatu säilyy hyvänä – ja samalla koko lopputuotteen.

“Pintapuolisella käyttäjätestauksella ei mitenkään päästä samaan laadunvarmistustasoon kuin automaattitestauksella”, sanoo Kari Lapinlampi. “Isossa projektissa olisi ylipäätään mahdotonta, että ihminen tekisi kaiken. Toki ihmistyötäkin tarvitaan kokeilevaan testaamiseen.”

“Ja määrittelyyn”, lisää Jarmo Pylkkö. “Testien määrittelyä ei voi automatisoida: siihen tarvitaan joku, joka osaa kuvata, millaisia käyttötapauksia tiettyyn ominaisuuteen liittyy.”

Kun kehitys – runko, rakenne ja käyttöliittymä – ovat riittävän pitkällä, testit kirjoitetaan toteutettaviksi käyttöliittymää vasten. Kooditason testausta toki tehdään alusta pitäen, esimerkiksi tietokannan käyttötapoja.

Testeillä ei tutkita vain toiminnallisuuksia, vaan myös suorituskykyä. Onko vaste riittävän nopea? Kestääkö järjestelmä kuormitusta? Miten häiriötilanne syntyy? Millaisia häiriöt ovat? Kehityksessä tulee päivittäin vastaan tilanteita, joissa on riskinä, että aiemmin tehty paikkaus lakkaa toimimasta. Ilman testausta ja koodinmuutoksia asiakas saattaa esimerkiksi saada virheellisen kuvan jonkin prosessin toiminnasta. Väärää dataa tarjoava, mutta oikealta näyttävä toiminto on vaarallisempi skenaario kuin se, ettei mitään tapahdu.

Kertakorjauksesta ikivihreisiin

Ohjelmistokehityksen tahti on muuttunut olennaisesti viime vuosina. “Nykyään uusia ohjelmistoversioita tulee melkein viikon välein”, sanoo Kari Lapinlampi. Ohjelmistoista on tullut ikivihreitä, evergreenejä: koko ajan julkaistaan pieniä parannuksia. “Uusienkin versioiden pitää silti olla testattuja. Versioiden julkaisukäytännöt ovat muuttuneet perusteellisesti: jatkuvan ohjelmistokehityksen CI/CD-putkessa uuden version julkaisu voi tapahtua nappia painamalla.”

Testi kertoo, onko mahdollista edetä. Koodari kehittää yksikkötestit, ja ne yhdistetään pääkehityshaaraan. Hiotulla testiautomaatiosofta Jenkins huomaa tämän, hakee uuden koodin ja ajaa testit. Jenkins on integroituna versionhallintaan. Jenkinsin kaverina käytössä on Python-pohjainen Robot Framework.

Ohjelmistoja on tarjolla paljon. “Jenkins valikoitui meidän käyttöömme, koska se on avointa lähdekoodia, ollut pitkään olemassa, hyvin tuettu ja taipuu mihin käyttöön tahansa”, toteaa Jarmo Pylkkö.

Vaikka asioita kuinka automatisoitaisiin, perusasiat pysyvät.
“Viestintä on todella tärkeää”, korostaa Kari Lapinlampi. “Kehittäjän ja testaajan välisen kommunikaation täytyy pelata.”

“Niin se tahtoo mennä, että ensin kehittäjä vie iloisena muutokset pilveen”, Jarmo Pylkkö nauraa. “Sitten testaaja lähestyy koodaria ja vetää tämän alas: lopetapa juhliminen ja palaa jäljittämään ja korjaamaan.”

(Kuvan piirteli parhaan ymmärryksensä mukaan Crayion-tekoäly. Emme ostaisi siltä käytettyä polkupyörää.)

Raute Kajaani ja Hiottu, konenäön kovat osaajat

Raute Kajaanilla ja Hiotulla on pitkä historia yhteistyöstä konenäön parissa. Nykyään yhdessä kehitetään muun muassa tekoälysovelluksia ja digitaalisia palveluja. 

Raute Kajaani on viilu-, vaneri- ja lvl-teollisuuteen älykkäitä analysaattoreita valmistava konenäköyksikkö. Valikoimasta löytyy laaja valikoima tuotteita viilupohjaisten puulevytuotteiden analysointiin: väri- ja 3D-kameroita, kosteusmittareita ja tiheysmittareita. 

– Meiltä löytyy ratkaisu lähes kaikkeen puuteollisuuden mittaustarpeeseen! Raute Kajaani on markkinajohtaja ja meillä on alan laajin valikoima, Raute Kajaanin johtaja Markus Sirviö kertoo.

Jyrki Pesonen vasemmalla, keskellä Markus Sirviö ja oikealla Kari Lapinlampi.
Vasemmalta Jyrki Pesonen, Markus Sirviö ja Kari Lapinlampi Raute Kajaanin 30-vuotisjuhlissa kesällä 2022.

Rauten ja Hiotun yhteinen taival ulottuu jo 20 vuoden taakse. 

– Kaikki lähti siitä, kun lähdimme tekemään uuden sukupolven analysaattorijärjestelmää viiluteollisuuteen. Hiotun Kari Lapinlampi oli mukana sen kehityksessä järjestelmäarkkitehtina. 

Puutuotteisiin liittyvien konenäköprojektien työstäminen ja kehittäminen on jatkunut siitä asti, ja nykyään Hiottu on osa Raute-konsernia.

Konenäkö – vai sittenkin koneaisti?

Konenäössä erityyppiset kameraratkaisut ja tietokoneohjelma tekevät yhteistyötä. Silti konenäkö on sanana Sirviön mielestä harhaanjohtava. Nykyään analysoidaan jopa äänen spektriä. 

– Äänestä voidaan esimerkiksi tunnistaa, onko laitteeseen tulossa ongelmia, Sirviö sanoo. 

Koneaisti kuvaa hänen mielestä terminä paremmin sitä, mistä asiassa on oikeastaan kyse. Eri mittauslaitteilla kerätään valtavat määrät tietoa, jota sitten analysoidaan. Datan analysoiminen onkin oikeastaan koko konenäön juju. 

– Kone arvioi silmien edessä vilistävien viiluarkkien laatua sekunnissa. Sille on periaatteessa ihan sama, onko viilussa miljoona erilaista yksityiskohtaa, vai onko se puhdas ja tasainen. Ihminen ei pysty analysoimaan lähellekään kaikkea, mihin taas koneet pystyvät.

Konenäön vahvuus on se, että se on koko ajan tarkka ja ennustettava. Mutta kauneuden tunnistaminen on tähän mennessä ollut koneelle vaikeaa. Siinä ihminen on edelleen konetta etevämpi – ainakin vielä.

– Neuroverkkopohjaisena elukkana ihminen on siitä hyvä, että se pystyy luomaan kokonaiskuvan tosi nopeasti. Me näemme heti, onko viilu kaunista ja sopiiko se dekoratiiviseen käyttöön. Tekoälypohjaiselle neuroverkolle pitää ensin kertoa ja opettaa, mikä on kaunista.

– Tekoäly tulee pikku hiljaa ihan kaikkialle, myös konenäkösovelluksiin. Hiotun kanssa tutkimuksesta alkanut yhteinen tekoälyhankkeemme on pikkuhiljaa etenemässä maaliin.

Hiotulla poikkeuksellista hahmottamiskykyä

Sirviö kertoo Hiotun olevan on yksi Rauten yhteistyökumppaneista, joka tekee niin sanotusti konepellin alle asioita. Vaikka Rautella on vahvaa sovellusosaamista itsellään, Hiottua käytetään monesti hankkeissa apuna.

– Esimerkiksi kun pitäisi tutkia uutta, kuten uusia kameroita tai monikamerakuvantamista, teemme yhteistyötä Hiotun kanssa. 

Yhteistyö on Sirviön mukaan aina ollut helppoa. Hiotulta saa aina hyvät esiselvitykset, jolloin tilaaja pääsee nopeasti valikoimaan eri tapoja edetä. 

– Hiotun kyky hahmottaa asiat fiksusti ja niiden lohkominen ymmärrettäviksi palasiksi on poikkeuksellista. Oman kokemukseni perusteella voin suositella Hiottua myös aika rohkeissakin tilanteissa, jolloin itsellä ei ihan vielä ole selvyyttä siitä miten jokin asia pitäisi tehdä. Jollei Hiotulla ole antaa vastausta, niin sieltä kyllä ohjataan oikeaan paikkaan, kiitos heidän hyvin laajan yhteistyöverkoston tutkimusmaailmassa.

Sisäisillä koulutuksilla osaaminen jakoon – Toni opetti Jenkinsin salat työkavereilleen

Hiotulla on tapana, että kuukausipalavereissa jokainen uutta oppinut jakaa osaamisestaan muille. Toni Pennanen, tietojenkäsittelytieteiden opiskelija Oulun yliopistosta ja Hiotun koodariharjoittelija, perehtyi ohjelmistotestauksen automatisointiin ja opetti Jenkinsin salat työkavereilleen.

Kun Toni keväällä 2022 tuli Hiotulle harjoittelijaksi, ensimmäinen työ oli rakentaa testejä Hiotun webohjelmistoille. 

Toni Pennanen

– Aluksi tein muutamia yksikkötestejä, jonka jälkeen siirryin e2e-testaukseen, Toni kertoo. 

Koska manuaalinen testaus on varsin työlästä ja aikaavievää, testaus automatisoitiin. Automatiikka tuo varmuutta, kun sillä saadaan varmasti kaikki määritelty testattua, eikä mitään olennaista jää epähuomiossa pois.

– Työkaluksi valikoitui Jenkins. Aina kun sovelluksen ominaisuuksiin tulee muutoksia eli koodia muokataan, Jenkins suorittaa testit automaattisesti. Automaattitestauksen avulla löydämme bugeja nopeammin ja saamme tuotettua laadukkaampaa koodia asiakkaillemme. 

Hyödylliset sisäiset koulutukset

Sisäiset koulutukset ovat Tonin mielestä olleet hyödyllisiä, vaikka ne eivät aina olisikaan liittyneet omaan työnkuvaan. 

– Aina sitä ei välttämättä tiedä mitä kaverit ovat tekemässä, Toni miettii. – Siksi onkin mielenkiintoista nähdä esityksistä, mitä muut ovat puuhanneet. 

Työkaverin työhön tutustuminen tuo paitsi vaihtelua, myös uusia ideoita omaan tekemiseen. 

– Olen saanut koulutuksista paljon mielenkiintoista ja uutta tietoa, josta en ole aiemmin tiennyt mitään. 

Oma esitysvuoro koitti syksyllä. Jenkinsin saloihin on nyt vihitty koko Hiotun porukka.

– Pääsin kertomaan mihin olin viiden kuukauden aikana tutustunut. Kerroin miten Jenkins toimii ja mitä hyötyä meille on siitä. Siinä oli ainakin omasta mielestä mielenkiintoista asiaa myös muille.

Konedirektiivin dokumentaatio ei enää ole haaste – CE Manager ohjaa oikealle uralle

Insinööritoimisto 3D Hacklin Oy on tehnyt pitkään konsultointia konedirektiivin vaatimuksiin ja vaatimusten mukaiseen dokumentaatioon liittyen. Nyt yritys on kehittänyt Hiotun avulla ohjelmiston, CE Managerin, jolla sen asiakkaat saavat hoidettua konedirektiivin vaatiman dokumentaation digitaalisesti.

Pekka Hacklinin insinööritoimisto kehitti Hiotun avulla avulla ohjelmiston, jolla sen asiakkaat saavat hoidettua konedirektiivin vaatiman dokumentaation digitaalisesti.
Pekka Hacklin

Toimitusjohtaja Pekka Hacklinin kokemuksen mukaan direktiivi on kyllä konevalmistajien parissa tuttu, mutta se miten sen kohdalla tulisi toimia on joskus epäselvää ja usein työlästä.

– Nyt lanseerattu ohjelmisto toimii työkaluna ja tehostaa toivottavasti konevalmistajien toimintaa vakioidessaan toimenpiteitä.

Ohjelmiston avulla se osaaminen ja ymmärrys dokumentaatiosta, mikä on yleensä jäänyt dokumentaatiohankkeiden jälkeen konsulttiyritykseen, on mahdollista siirtää suoraan asiakasyritykselle.

– Se kehittää valmistajien omaa asiantuntemusta ja osaamista, niin kuin pitääkin, Hacklin kehuu. 

Luottamus rakentui somessa

Hacklin kertoo, että Hiottu ja etenkin sen toimitusjohtaja Satu Lapinlampi ovat hänelle tuttuja somesta. Omat ajatukset tuntuivat menevän monessa asiassa yksiin Sadun ajatusten kanssa. Se herätti luottamusta.

– Kun sitten kyselin Sadulta, että miltäs tämänlainen hanke heidän mielestä näyttäisi, Satu tarttui heti ideaan. 

Hiotun omistajataho Raute vahvisti luottoa ja kertoi, että Hiotulla voisi olla kokemusta nimenomaan konerakennuksesta ja mekaniikkapuolen asioista. 

– Siitä se yhteistyö sitten lähti. Olen itse Meri-Lapin alueelta ja koin, että meitä yhdisti myös pohjoissuomalaisuus. Toimintatavat olivat tuttuja ja meillä oli yhteinen tekemisen kulttuuri. Näitä ei tarvinnut alkaa rakentaa ensin, vaan saatoimme heti ryhtyä töihin. 

Hacklinilla ei ole aiempaa kokemusta vastaavanlaisesta hankkeesta.

– Kyllä tämä oli minulla ihan uutta. Minähän olen yksinyrittäjä, olen aina ollut. Kun idea tuli ja sitä lähdettiin ELY-keskuksen avulla jalostamaan, tuoteaihion potentiaali kävi selväksi. Kaikki askeleet siitä eteenpäin olivat minulle ihan uutta.

Jouhevaa yhteistyötä

Hiotun ja insinööritoimiston yhteistyön sujuvuutta kuvaa se, että ohjelmisto on jo muutaman kuukauden päästä projektin aloittamisesta hyödynnettävissä. Kun tilaajan ja toimittajan välinen luottamus on ollut suurta jo alusta, on se projektin kuluessa vain kasvanut. 

– Kaikki eteni viikkotasolla kuten pitikin, ja suunnitelmat ja työmääräarviot ovat pitäneet kutinsa. Eihän tässä voi olla kuin tyytyväinen, kun ollaan pysytty budjetissa ja aikataulussa, ja tuote on sopivalla lailla kypsä. Silloin siitä, mistä on sovittu, on pidetty kiinni.

Hacklin suosittelee Hiottua myös muihin vastaavanlaisiin hankkeisiin. 

– Softahan ei ole koskaan valmis, sitä voisi aina parantaa. Tässä hankkeessa ohjelmiston perusperiaatteet selvisivät hyvin äkkiä. Sitten olikin tärkeä saada käyttäjäkokemusta kerättyä, jotta parannusehdotuksia voidaan ryhtyä hiomaan, Hacklin sanoo. 

Ohjelmiston ensimmäinen versio tuotiin myyntiin lokakuussa. Tutustu CE Manageriin.

Koska Sharing is Caring: parhaat blogi- ja podcastvinkkimme

Olemme luvanneet olla asiakkaidemme luottokumppani digitalisaation eri vaiheissa. Jotta pystyisimme tarjoamaan mainostamaamme hiotun hyvää koodia, meidän pitää ylläpitää ja jatkuvasti kehittää konenäköön, web-ohjelmointiin ja teolliseen internetiin liittyvää osaamistamme.

Se tarkoittaa kursseja ja itsenäistä opiskelua esimerkiksi blogeja ja artikkeleita lukemalla. Podcastejakin meillä kuluu.

Emme kuitenkaan halua omia tietoa. Päätimmekin jakaa parhaimmat lähteemme myös teille – koska #sharingiscaring. Tsekkaa parhaimmat artikkelivinkkimme alla!

Oletko muuten kuullut awesome-listoista? Awesome-listat ovat johonkin tiettyyn teknologiaan tai tekniikkaan keskittyneitä kuratoituja listoja, joihin joku tai jotkut aktiiviset käyttäjät ovat keränneet kattavasti linkkejä ainakin periaatteessa omien käyttökokemustensa mukaan. Esimerkiksi, jos sinua kiinnostaa konenäkö, voit googlata ”computer vision awesome” ja löytäisit tälle sivulle: https://github.com/jbhuang0604/awesome-computer-vision. Tuon takana onkin enemmän linkkejä kuin insinööri ehtii vuodessa lukea! 

Microsoftin ajankohtaisiin uudistuksiin ja uutisiin voit tutustua MS-devaajien blogissa
Artikkeleita kaikesta mielenkiintoisesta
Kotimainen Microsoftiin keskittynyt Ikkunastudio-podcast
Kaikkea konenäöstä – täällä saa hyvän kuvan siitä, mistä konenäössä on kyse!

Helminauhahierarkia eli Hiottu johtaminen

1940-luvun oppaassa hyvä johtaja kuvataan henkilöksi, joka sekä tietää asiat paremmin kuin alaisensa että osaa kaiken paremmin kuin alaisensa.

Monissa firmoissa hierarkia on pyramidi. Hiotussa se on helminauha, jossa kaikki olemme rinnakkain, yhteydessä toisiimme. Hiotussa viisaus ei asu toimitusjohtajan päässä vaan koko porukassa. Meillä on töissä fiksua porukkaa ja asiantuntijoita, jotka tietävät asioista vähintään yhtä paljon kuin toimitusjohtajakin.

Siksi helminauhahierarkia: yhdessä, mutta samalla tasolla. Asioista päätetään yhdessä.

Mitä?

Mitä helminauhahierarkia käytännössä tarkoittaa? Muun muassa tätä: yhteistä päätöksentekoa, sisäisiä koulutuksia joissa kouluttajana voi olla kuka tahansa meistä, sekä roolien ja tehtävien sovittaminen toiveiden, persoonan ja osaamisen mukaan niin pitkälti kuin mahdollista.

Roolit vaihtelevat tilanteittain ja tarpeiden mukaan. Joku saattaa olla jossain projektissa projektipäällikkö, toisessa koodari. (Kaikkien haave taitaa tosin olla koodari. Paitsi toimitusjohtajan ja myyntipäällikön). Harjoittelijana kesän ollut ja nyt tuntityöntekijänä jatkava Toni piti vastikään koko porukalle sisäisen koulutuksen ohjelmistotestaamiseen liittyvän Jenkins-työkalun käytöstä, vaikka on firman tuorein työntekijä.

Toimarin vastuulla on hallinto ja tuen tarjoaminen tarvittaessa. Myyntihenkilön vastuulla on myynti. Koodarit vastaavat omiin töihinsä liittyvistä asioista kukin projektin ja osaamisensa mukaan. Neuvoja kysytään ja annetaan, eikä ketään jätetä yksin.

Miksi?

Miksi helminauhahierarkia? Toimitusjohtajana itsekäs vastaukseni on, että säästän aivojani ja aikaani, kun minun ei tarvitse käyttää energiaa arvailemiseen ja sen kuvittelemiseen, mitä ihmiset haluavat ja mikä on kaikkien etu, vaan voimme päättää siitä yhdessä. Vähemmän stressaantunut toimitusjohtaja on koko yrityksen etu.

Epäitsekäs vastaukseni on, etten osaa lukea ihmisten ajatuksia enkä siksi tiedä, mikä on parhaaksi ihmisille ja firmalle. Olen varma, että asioista päättäminen yhdessä vähentää harmitusta. Asiantuntijatkin sanovat, että se sitouttaa ihmisiä yritykseen.

Miksi-kysymykseen vaikuttaa myös oma taustani sosiaalikasvattajana, sosionomina ja filosofian maisterina kansainvälisen yritysviestinnän koulutusohjelmasta. Eniten siihen kuitenkin vaikuttavat Hiotun arvot ja mukavuus-periaate: olemisen tapa. Ytimessä on aina ihminen.

Missä ja miten?

Miten helminauhahierarkia käytännössä toteutetaan? Kuuntelemalla ja keskustelemalla. Pidämme yhteyttä viikkopalavereilla ja Teams-keskusteluilla ja -kanavilla. Viikkopalavereihin tuon pääasiassa itse asioita päätettäväksi, mutta yleensä muillakin on jotain mielessä. Kuuntelen pieniäkin viestejä ja otan ne huomioon.

Keskinäisen luottamuksen rakentaminen on jatkuvaa työtä ja mielipiteen muodostamiselle pitää antaa aikaa. Rekrytoinneistakin päätämme yhdessä.

Satu Lapinlampi
Kirjoittaja toimii Hiotun Jantusena (toimitusjohtajana)