Kategoria: Kuulumiset

Insinööritoimisto 3D Hacklin Oy on tehnyt pitkään konsultointia konedirektiivin vaatimuksiin ja vaatimusten mukaiseen dokumentaatioon liittyen. Nyt yritys on kehittänyt Hiotun avulla ohjelmiston, CE Managerin, jolla sen asiakkaat saavat hoidettua konedirektiivin vaatiman dokumentaation digitaalisesti.

Toimitusjohtaja Pekka Hacklinin kokemuksen mukaan direktiivi on kyllä konevalmistajien parissa tuttu, mutta se miten sen kohdalla tulisi toimia on joskus epäselvää ja usein työlästä.

– Nyt lanseerattu ohjelmisto toimii työkaluna ja tehostaa toivottavasti konevalmistajien toimintaa vakioidessaan toimenpiteitä.

Ohjelmiston avulla se osaaminen ja ymmärrys dokumentaatiosta, mikä on yleensä jäänyt dokumentaatiohankkeiden jälkeen konsulttiyritykseen, on mahdollista siirtää suoraan asiakasyritykselle.

– Se kehittää valmistajien omaa asiantuntemusta ja osaamista, niin kuin pitääkin, Hacklin kehuu. 

Luottamus rakentui somessa

Hacklin kertoo, että Hiottu ja etenkin sen toimitusjohtaja Satu Lapinlampi ovat hänelle tuttuja somesta. Omat ajatukset tuntuivat menevän monessa asiassa yksiin Sadun ajatusten kanssa. Se herätti luottamusta.

– Kun sitten kyselin Sadulta, että miltäs tämänlainen hanke heidän mielestä näyttäisi, Satu tarttui heti ideaan. 

Hiotun omistajataho Raute vahvisti luottoa ja kertoi, että Hiotulla voisi olla kokemusta nimenomaan konerakennuksesta ja mekaniikkapuolen asioista. 

– Siitä se yhteistyö sitten lähti. Olen itse Meri-Lapin alueelta ja koin, että meitä yhdisti myös pohjoissuomalaisuus. Toimintatavat olivat tuttuja ja meillä oli yhteinen tekemisen kulttuuri. Näitä ei tarvinnut alkaa rakentaa ensin, vaan saatoimme heti ryhtyä töihin. 

Hacklinilla ei ole aiempaa kokemusta vastaavanlaisesta hankkeesta.

– Kyllä tämä oli minulla ihan uutta. Minähän olen yksinyrittäjä, olen aina ollut. Kun idea tuli ja sitä lähdettiin ELY-keskuksen avulla jalostamaan, tuoteaihion potentiaali kävi selväksi. Kaikki askeleet siitä eteenpäin olivat minulle ihan uutta.

Jouhevaa yhteistyötä

Hiotun ja insinööritoimiston yhteistyön sujuvuutta kuvaa se, että ohjelmisto on jo muutaman kuukauden päästä projektin aloittamisesta hyödynnettävissä. Kun tilaajan ja toimittajan välinen luottamus on ollut suurta jo alusta, on se projektin kuluessa vain kasvanut. 

– Kaikki eteni viikkotasolla kuten pitikin, ja suunnitelmat ja työmääräarviot ovat pitäneet kutinsa. Eihän tässä voi olla kuin tyytyväinen, kun ollaan pysytty budjetissa ja aikataulussa, ja tuote on sopivalla lailla kypsä. Silloin siitä, mistä on sovittu, on pidetty kiinni.

Hacklin suosittelee Hiottua myös muihin vastaavanlaisiin hankkeisiin. 

– Softahan ei ole koskaan valmis, sitä voisi aina parantaa. Tässä hankkeessa ohjelmiston perusperiaatteet selvisivät hyvin äkkiä. Sitten olikin tärkeä saada käyttäjäkokemusta kerättyä, jotta parannusehdotuksia voidaan ryhtyä hiomaan, Hacklin sanoo. 

Ohjelmiston ensimmäinen versio tuotiin myyntiin lokakuussa. Tutustu CE Manageriin.

1940-luvun oppaassa hyvä johtaja kuvataan henkilöksi, joka sekä tietää asiat paremmin kuin alaisensa että osaa kaiken paremmin kuin alaisensa.

Monissa firmoissa hierarkia on pyramidi. Hiotussa se on helminauha, jossa kaikki olemme rinnakkain, yhteydessä toisiimme. Hiotussa viisaus ei asu toimitusjohtajan päässä vaan koko porukassa. Meillä on töissä fiksua porukkaa ja asiantuntijoita, jotka tietävät asioista vähintään yhtä paljon kuin toimitusjohtajakin.

Siksi helminauhahierarkia: yhdessä, mutta samalla tasolla. Asioista päätetään yhdessä.

Mitä?

Mitä helminauhahierarkia käytännössä tarkoittaa? Muun muassa tätä: yhteistä päätöksentekoa, sisäisiä koulutuksia joissa kouluttajana voi olla kuka tahansa meistä, sekä roolien ja tehtävien sovittaminen toiveiden, persoonan ja osaamisen mukaan niin pitkälti kuin mahdollista.

Roolit vaihtelevat tilanteittain ja tarpeiden mukaan. Joku saattaa olla jossain projektissa projektipäällikkö, toisessa koodari. (Kaikkien haave taitaa tosin olla koodari. Paitsi toimitusjohtajan ja myyntipäällikön). Harjoittelijana kesän ollut ja nyt tuntityöntekijänä jatkava Toni piti vastikään koko porukalle sisäisen koulutuksen ohjelmistotestaamiseen liittyvän Jenkins-työkalun käytöstä, vaikka on firman tuorein työntekijä.

Toimarin vastuulla on hallinto ja tuen tarjoaminen tarvittaessa. Myyntihenkilön vastuulla on myynti. Koodarit vastaavat omiin töihinsä liittyvistä asioista kukin projektin ja osaamisensa mukaan. Neuvoja kysytään ja annetaan, eikä ketään jätetä yksin.

Miksi?

Miksi helminauhahierarkia? Toimitusjohtajana itsekäs vastaukseni on, että säästän aivojani ja aikaani, kun minun ei tarvitse käyttää energiaa arvailemiseen ja sen kuvittelemiseen, mitä ihmiset haluavat ja mikä on kaikkien etu, vaan voimme päättää siitä yhdessä. Vähemmän stressaantunut toimitusjohtaja on koko yrityksen etu.

Epäitsekäs vastaukseni on, etten osaa lukea ihmisten ajatuksia enkä siksi tiedä, mikä on parhaaksi ihmisille ja firmalle. Olen varma, että asioista päättäminen yhdessä vähentää harmitusta. Asiantuntijatkin sanovat, että se sitouttaa ihmisiä yritykseen.

Miksi-kysymykseen vaikuttaa myös oma taustani sosiaalikasvattajana, sosionomina ja filosofian maisterina kansainvälisen yritysviestinnän koulutusohjelmasta. Eniten siihen kuitenkin vaikuttavat Hiotun arvot ja mukavuus-periaate: olemisen tapa. Ytimessä on aina ihminen.

Missä ja miten?

Miten helminauhahierarkia käytännössä toteutetaan? Kuuntelemalla ja keskustelemalla. Pidämme yhteyttä viikkopalavereilla ja Teams-keskusteluilla ja -kanavilla. Viikkopalavereihin tuon pääasiassa itse asioita päätettäväksi, mutta yleensä muillakin on jotain mielessä. Kuuntelen pieniäkin viestejä ja otan ne huomioon.

Keskinäisen luottamuksen rakentaminen on jatkuvaa työtä ja mielipiteen muodostamiselle pitää antaa aikaa. Rekrytoinneistakin päätämme yhdessä.

Satu Lapinlampi
Kirjoittaja toimii Hiotun Jantusena (toimitusjohtajana)

Olemme Hiotussa erikoistuneet teollisuuden konenäköratkaisuihin. Mutta mitä konenäkö tarkoittaa ja mitä se pitää sisällään? Kysyimme konenäköasiantuntijoilta Peetu Rytköseltä ja Kari Lapinlammelta mistä oikein on kyse.

Peetu tiivistää konenäön kamerapohjaisiksi ratkaisuiksi, joilla vastataan asiakkaan erilaisiin ongelmiin tai tarpeisiin. 

Tietyt asiat ovat mahdollisia ainoastaan konenäköä käyttäen. Spektrikameroilla saadaan kuvattua ihmissilmää laajempaa värierottelua. Näin voidaan esimerkiksi tunnistaa kosteutta, tai jopa sitä, onko kohde homehtumassa. Muilla kuvantamismenetelmillä kuten röntgenillä ja läpivalaisulla voidaan tunnistaa vierasesineitä elintarviketeollisuudessa.

– Jos nuudelipaketin matkaan on mennyt pieni kivi, sen voi konenäön avulla huomata, Kari kertoo.

Mitä hyötyä konenäöstä on?

Konenäköä voi käyttää moneen. Erityisen kätevä se on laaduntarkkailussa ja -varmistamisessa, sillä se tuo katsomiseen tarkkuutta. Silmän ominaisuudet vaihtelevat katsojien välillä ihan kuten sekin, miten asiat kullekin katsojalle näyttäytyvät. Yhden silmissä vika on jo virhe, kun toinen ei edes sitä huomaa. 

– Konenäöllä katse saadaan vakioitua, Kari toteaa. 

Lisäksi silmä väsyy. Tutkimusten mukaan ihmisen fokus herpaantuu jo 30 minuutissa, miehillä paljon aikaisemmin kuin naisilla. Etenkin pienten kohteiden tarkkailu voi olla puuduttavaa, jos ne edes ovat nähtävissä ilman luuppia.

– Konenäöllä pystytään systemaattisesti mittaamaan myös pieniä kohteita, Kari kertoo. – Pienimmät Hiotun asiakkaalleen mittaamat partikkelit ovat vain sadasosan hiuksen vahvuudesta.

Konenäköratkaisulla voidaan siis parantaa laatua ja tehostaa toimintaa. Prosessit nopeutuvat, kun kone hoitaa suuren määrän mittauksia automaattisesti ja manuaalisista työvaiheista päästään. Työntekijätkin pääsevät työläistä rutiinihommista haastavampiin tehtäviin.

Missä konenäköä voi käyttää? 

Konenäköratkaisuja voi hyödyntää laadunvalvonnassa monella eri tapaa. Peetu kertoo esimerkkinä eräästä asiakkaastamme, joka dokumentoi valmistamansa tuotteet kuvaamalla ne mahdollisia reklamaatiotilanteita varten. 

– Jos tuotteen ostanut asiakas huomaa siinä virheen, tehtaalla nähdään heti, onko tuote ollut viallinen jo valmistusvaiheessa, vai onko mahdollinen vika syntynyt myöhemmin esimerkiksi kuljetuksessa tai asennuksessa. 

Dokumentoinnin lisäksi konenäköä voi hyödyntää prosessiohjauksessa. Takaisinkytkennän avulla prosessin parametrejä voidaan esimerkiksi säätää automaattisesti. Mittarit näyttäisivät olevan iso, kasvava trendi konenäköalalla. 

– Jos samalla yhtiöllä vaikkapa on useampi tuotantolaitos, joissa valmistetaan samoja tuotteita, konenäön avulla voidaan rakentaa mittareita, joilla tehtaiden tuotannon laatua ja suorituskykyäpystyy vertailemaan keskenään, Kari kertoo.

Mitä konenäköratkaisu pitää sisällään?

Kaikki lähtee kamerasta, sen optiikasta ja valaistuksesta, Peetu kertoo. Ilman kuvaa ei ole myöskään konenäköä. 

– Laitteiston lisäksi tarvitaan ohjelmisto. Kuvamateriaalia voidaan myös lähettää pilveen tallennettavaksi tai analysoitavaksi erilaisilla bisnesohjelmistoilla, Peetu kertoo.

Moni ajattelee, että siinä onkin sitten kaikki, kamera ja tietokone yhdessä. Konenäkö avautuu monelle vielä valitettavan suppeana.

– Konenäön avulla on mahdollista kerätä suuret määrät tietoa, joita voi yhdistellä uusilla tavoilla, Kari tähdentää. 

Tietojen yhdistäminen luo uusia mahdollisuuksia kehittää ja tehostaa toimintaa. Nykyään on tavallista, että yhden kameran lisäksi sovelluksessa käytetään myös muita anturityyppejä. 

– Puhumme niin sanotusta sensorifuusiosta, Kari kertoo. – Esimerkiksi värikamera voi tunnistaa pintavikoja, mikroaaltomittaus tunnistaa kohteen kosteuden ja äänenkulkuaikamittari antaa tietoa kohteen vahvuudesta.