Silmä väsyy, konenäkö ei – Hiotun konenäköratkaisut auttavat laadunvalvonnassa

Kuvituskuva silmästä – konenäkö on silmää tarkempi

Olemme Hiotussa erikoistuneet teollisuuden konenäköratkaisuihin. Mutta mitä konenäkö tarkoittaa ja mitä se pitää sisällään? Kysyimme konenäköasiantuntijoilta Peetu Rytköseltä ja Kari Lapinlammelta mistä oikein on kyse.

Peetu tiivistää konenäön kamerapohjaisiksi ratkaisuiksi, joilla vastataan asiakkaan erilaisiin ongelmiin tai tarpeisiin. 

Tietyt asiat ovat mahdollisia ainoastaan konenäköä käyttäen. Spektrikameroilla saadaan kuvattua ihmissilmää laajempaa värierottelua. Näin voidaan esimerkiksi tunnistaa kosteutta, tai jopa sitä, onko kohde homehtumassa. Muilla kuvantamismenetelmillä kuten röntgenillä ja läpivalaisulla voidaan tunnistaa vierasesineitä elintarviketeollisuudessa.

– Jos nuudelipaketin matkaan on mennyt pieni kivi, sen voi konenäön avulla huomata, Kari kertoo.

Mitä hyötyä konenäöstä on?

Konenäköä voi käyttää moneen. Erityisen kätevä se on laaduntarkkailussa ja -varmistamisessa, sillä se tuo katsomiseen tarkkuutta. Silmän ominaisuudet vaihtelevat katsojien välillä ihan kuten sekin, miten asiat kullekin katsojalle näyttäytyvät. Yhden silmissä vika on jo virhe, kun toinen ei edes sitä huomaa. 

– Konenäöllä katse saadaan vakioitua, Kari toteaa. 

Lisäksi silmä väsyy. Tutkimusten mukaan ihmisen fokus herpaantuu jo 30 minuutissa, miehillä paljon aikaisemmin kuin naisilla. Etenkin pienten kohteiden tarkkailu voi olla puuduttavaa, jos ne edes ovat nähtävissä ilman luuppia.

– Konenäöllä pystytään systemaattisesti mittaamaan myös pieniä kohteita, Kari kertoo. – Pienimmät Hiotun asiakkaalleen mittaamat partikkelit ovat vain sadasosan hiuksen vahvuudesta.

Konenäköratkaisulla voidaan siis parantaa laatua ja tehostaa toimintaa. Prosessit nopeutuvat, kun kone hoitaa suuren määrän mittauksia automaattisesti ja manuaalisista työvaiheista päästään. Työntekijätkin pääsevät työläistä rutiinihommista haastavampiin tehtäviin.

Missä konenäköä voi käyttää? 

Konenäköratkaisuja voi hyödyntää laadunvalvonnassa monella eri tapaa. Peetu kertoo esimerkkinä eräästä asiakkaastamme, joka dokumentoi valmistamansa tuotteet kuvaamalla ne mahdollisia reklamaatiotilanteita varten. 

– Jos tuotteen ostanut asiakas huomaa siinä virheen, tehtaalla nähdään heti, onko tuote ollut viallinen jo valmistusvaiheessa, vai onko mahdollinen vika syntynyt myöhemmin esimerkiksi kuljetuksessa tai asennuksessa. 

Dokumentoinnin lisäksi konenäköä voi hyödyntää prosessiohjauksessa. Takaisinkytkennän avulla prosessin parametrejä voidaan esimerkiksi säätää automaattisesti. Mittarit näyttäisivät olevan iso, kasvava trendi konenäköalalla. 

– Jos samalla yhtiöllä vaikkapa on useampi tuotantolaitos, joissa valmistetaan samoja tuotteita, konenäön avulla voidaan rakentaa mittareita, joilla tehtaiden tuotannon laatua ja suorituskykyäpystyy vertailemaan keskenään, Kari kertoo.

Mitä konenäköratkaisu pitää sisällään?

Kaikki lähtee kamerasta, sen optiikasta ja valaistuksesta, Peetu kertoo. Ilman kuvaa ei ole myöskään konenäköä. 

– Laitteiston lisäksi tarvitaan ohjelmisto. Kuvamateriaalia voidaan myös lähettää pilveen tallennettavaksi tai analysoitavaksi erilaisilla bisnesohjelmistoilla, Peetu kertoo.

Moni ajattelee, että siinä onkin sitten kaikki, kamera ja tietokone yhdessä. Konenäkö avautuu monelle vielä valitettavan suppeana.

– Konenäön avulla on mahdollista kerätä suuret määrät tietoa, joita voi yhdistellä uusilla tavoilla, Kari tähdentää. 

Tietojen yhdistäminen luo uusia mahdollisuuksia kehittää ja tehostaa toimintaa. Nykyään on tavallista, että yhden kameran lisäksi sovelluksessa käytetään myös muita anturityyppejä. 

– Puhumme niin sanotusta sensorifuusiosta, Kari kertoo. – Esimerkiksi värikamera voi tunnistaa pintavikoja, mikroaaltomittaus tunnistaa kohteen kosteuden ja äänenkulkuaikamittari antaa tietoa kohteen vahvuudesta.